Jonon lyhentämistä: lyhyt arvioita

Postausjono on kasvanut hirveän pitkäksi, joten yritän nyt lyhentää sitä muutamalla lyhyt arviolla. Jonossa on kuitenkin myös kirjoja, jotka ansaitsevat kokonaisen oman postauksensa aiheen kiinnostavuuden vuoksi, joten valitsin nyt tähän postaukseen umpimähkää kolme kirjaa, jotka olen lukenut alkuvuoden aikana. Haluan kuitenkin pitkästä aikaa postata jotakin blogin puolelle, joten kirjat tavallaan ilmaantuivat naamani eteen huutaen mahdollisuutta tähän.

Mennään nyt kuitenkin ensimmäiseen kirjaan ja Ville Rantaan. Tämän tutun taikka tuntemattoman pilapiirtäjän piirroksia veikkaan jokaisen kyllä nähneen. Kirjan, jonka häneltä luin, on koottu teos hänen pilapiirroksistaan vuosilta 2019-2022. Kirja on sisällöltään osaksi tuttu, koska Iltalehden sivuilla ilmestyneet piirrokset löytyvät näiden kansien sisältä, joten olen siis jo aiemmin osan sarjakuvista nähnyt. On kuitenkin hienoa, että piirrokset on jaettu kappaleisiin aiheen perusteella; ilmaston muutos, hallitus, ulkomaat yms.. Näin on helppo vaihtaa teemaa sivujen edetessä. Ville Ranta pureutuva piirrostyyli ottaa kantaa viime vuosien kohauttavampiin otsikoihin ja aiheisiin; pandemia, Sanna Marin ja hallitus, Nato yms. Itselleni on aina äärimmäisyyksiin viedyt aiheet, kuten veganismi ja vanhustyö jotenkin vaan iskenyt.

Iltalehdellä on kuvituksesta tekijänoikeudet. Olen kuitenkin juuri niistä aina pitänyt! Hienoinen karikatyylinen (voiko tuota sanaa käyttää adjektiivina?) sarjakuva tyyli voimakkailla kuvallisilla yksityiskohdilla on vaan mahtava. Kuva todellakin puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Kirjan lopussa myös selvisi itselle, että on myös aikaisemmin ilmestynyt pilapiirroskokoelma Joku raja. En ole oikein ollut sarjakuvataiteilijoiden ystävä, joten uskoaksini senkin vuoksi olen jättänyt tällaisen hauskuuden huomiotta.

Kurissa ja nuhteessa

Pilapiirroksia 2019-2022

Ville Ranta

sivumäärä 141

Piirroskokoelma © Ville Ranta ja WSOY 2022

Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki

Jännitystä ylläpitävää, etenevää ja tasaista tarinankerrontaa puolestaan pitää yllä tämän vuoden ensimmäinen luettu kirja eli Kuolleiden valssi. 10 tarinaa sisältävä novellikokoelma ei ehkä ole parhainta Marko Hautalaa, mutta todella koukuttavaa luettavaa. Oikeastaan ainoa ei miellyttävä asia on, että tarinat on sidottu novellikokoelmaksi. Novellikokoelman tärkein osa on mielestäni ensimmäisen novellin vetovoimaisuus lukijaa kohden. Tietenkin Marko Hautalalta ei voi odottaa muuta kuin onnistumista tässä asiassa, vaikkakin pienesti itseäni häiritsee monen päähenkilön näkökulma kauhukirjallisuudessa. Ensimmäinen novelli, Pitkä kuuma kesä, kuuluu kyllä mielestäni teoksen parhaimpiin tarinoihin. Myös pituudeltaan pidin sen mitasta. Jos novelli ylittää n. 30 sivun mitan, minulla alkaa olla haastavuutta päättää haluaisinko sen olevan kokonainen pitkä tarina vai tulinko kylläiseksi jo tuosta lyhyestä pätkästä.

Minulla on ollut aina jotain kauhukirjallisuutta vastaan. En ole oikeastaan paljolti sitä lukenut, enemmän vältellyt, mutta huomatakseni lukutottumuksiin tulee kuin tuleekin muutoksia enemmän lukiessa. Kauhukirjallisuus alkaa olemaan mieluinen lukugenre, ja on tullutkin huomattua kuinka usein asustelee kirjastossakin kauhukirjallisuuden parissa tutkien, mitä sieltä voisi lukea seuraavaksi. Toisaalta todella hyvä, koska fantasi- ja scifiosastolta on tullut luettua jo liiaksi kirjoja, jotta sieltä löytäisi enää mitään niin kiehtovaa. Tämä kirja sopi loistavasti minun tämän hetken "tutustuvaan" lukutyyliini.

Kuolleiden valssi

Marko Hautala

sivumäärä 229

Tammi 2022

Hypätään vielä hetkeksi takaisin sarjakuvien maailmaan ja Mitja Mikael Malin:iin. Mitja Mikael Malin, sarjakuvataiteilija, on saanut vaikutteita kansanuskosta tähän kuuden sarjakuvatarinan kokoelmaan, jonka aihe kiehtoi minua niin paljon, että se oli otettava luettavaksi. Malin ei ole minulle tuttu taiteilija, mutta kirjasta selviää, että tämä Kivet kannot tähdet kuu on hänen esikoisalbuminsa. Jos taiteilija, peligraafikko ja kuvittaja jatkaa tätä linjaa, minusta tulee hänen lukijansa. 

Teoksen nimi juontuu Mikael Agricolan Epäjumalien luettelon säkeisiin: 
"palvottiin myös paljon muuta / kivet, kannot, tähdet ja kuuta". (Kirjan takakansi)

Kaunis yksinkertainen musta-valkoinen kirja lumoaa niin tarinoidensa kuin kuvituksensa kautta. Kansanuskoon perustuvat sarjakuvat eivät kaipaa väriä, eivätkä liiaksi koristelua. Yksinkertaisen juonen jokaisessa stripissä luo kuvituksen lisäksi lyhykäinen teksti. Sarjakuvissa ei ole painotettu henkilöiden välisiin vuoropuheluihin tai kerrontaa paljoakaan, ja mielestäni tässä on sen kaiken ydin. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, näin sanotaan. Ja tämänkaltaiseen sarjakuvaan lyhyt sanaisuus on oivallinen valinta! Kokoelmassa hienoa on se, että kansanuskot on nostettu vahvasti esille. On tärkeää nostaa vanhan kansan uskoja esille nykymaailmassa, jossa valitettavasti eletään aivan liikaa puhelimien tms. parissa, eikä katsota nenää pidemmälle, mitä ympäristössä oikeasti on. Kirja on oivallinen luettava pienelle kansanuskon ja -taruston nälkäiselle!

Kivet kannot tähdet kuuta

Mitja Mikael Malin

Kustantaja: Arktinen Banaani

sivumääärä 159

Painopaikka: Status Print, Viro 2021

Lyhykäisiä mutta sitäkin herkullisempia kirjoja on nyt tässä esitelty kolme kappaletta. Jokaisessa on omanlaisensa vivahde mielenkiintoa, vaikka ovatkin toisistaan hyvin erilaisia. Olen nyt alkuvuodesta lukenut muutenkin hyvin erikoisia ja erilaisia kirjoja. Marko Hautala on todellakin ensimmäinen kirja, jonka olen lukenut tänä vuonna, ja se pääsi vasta nyt tänne blogin puolelle. Huh huomaa, että on ajatukset paljon muussa kuin tässä itse blogissa ja muutenkaan kirjallisuudessa. 

Pieni Helmet lukuhaaste 2023 puksutaa tuolla taustalla eteenpäin. Palaan siihen aina jonkun verran lukiessani, mutta nyt on ollut useamman viikon tauko, että olen edes kirjaa avannut. Kuitenkin alkuvuoden tavoitteet tulee päätökseensä, ja kesä alkaa, joten ensiviikolla vähän kesäsuunnitelma postausta tulossa, jossa voin vähän päivitellä myös Helmet kuulumisia. Nyt kuitenkin ruksitan haasteesta kaksi kohtaa:

nro. 11 Kirjan nimessä on ja-sana; tämä haastekohta sopisi varmasti useampaan kirjaan, mutta tällä kertaa merkitsen siihen Ville Rannan - Kurissa ja Nuhteessa kirjan.

nro. 8. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi; tähän kohtaan sain paljon vinkkejä jo vuoden alussa, kun pohdin Helmet lukuhaaste kohtia (pääset katsomaan postausta aiheesta täältä.) Nyt kuitenkin melkein sattumalta silmiini osui tämä sarjakuvateos, ja kuinka ollakkaan kirjailijan nimi on Mitja Malin (toista nimeä en nyt laske tähän mukaan). Minulla on 5 kirjainta etunimessä sekä sukunimessä, joten nyt kävi oikeastaan onnenpotku, kun tämä kirja tuli eteeni. Kivet kannot tähdet kuuta - Mitja Mikael Malin ruksittaa tämän kohdan haastekohdista. 

Yritän parantaa tapani, ja jatkaa postailua tiuhempaan. Paineita en aio ottaa, mutta kyllä minulla tarkoitus on kuukausittain julkaista blogin puolella! Myöskin instagram ei ole ottanut tuulta alleen, vaikka siirryin sinne twitter-lintuni hävityksen jälkeen. Olen kuitenkin positiivisin mielin menossa kohti kesää, ja kaikkea mitä se tuo tullessaan!

Unboxataan laatikko (jälleen!)

Onko kirjatilaus suuri vai pieni jos se sisältää vain kaksi kirjaa? 

Voisiko sitä kutsua suureksi jos kirjojen pituus yhteensä ylittää 1000 sivua? 

Entäs jos tilaukseen liittää toisesta tilauksesta tulleen kirjan, ja näin kirjoja onkin kolme? 

Unboxasin aikaisemmin tänne blogin puolelle yhden laatikon, joka yllätys yllätys sisälsi kirjoja! Jos et ole tätä lukenut vielä, se kannattaa ehdottomasti käydä lukaisemassa linkin takaa. Laatikossa kirjoja oli hyvin laidasta laitaan; tietokirjoista (tarkemmin ottaen ruokakirjoista) aina romaaneihin asti. Mukana taisi olla myös pieni teos asioiden järjestämisestä, joka muuten vieläkin on pitänyt hyllyssäni enemmän penkinlämmittäjän virkaan kuin luetuksi tulemisen. Unboxing oli kuitenkin niin hauskaa tekemistä, että ajattelin piristää kevään odotusta nyt toistamalla tämän, uusilla kirjoilla tosin. 

Olemme miehemme kanssa molemmat hyvin kirjafanaatikkoja! Tällä kertaa siis tässä unboxing laatikossa on mieheni tilaamia kirjoja, joiden tilauksesta minulla ei siis ollut mitään tietoa. Olen siis aivan yhtä hämmästynyt näistä teoksista kuten tekin. Ja saattekin täysin ensimmäiset ajatukseni kirjoista, joita paketti sisälsi ilman mitään aikaisempaa pohjatutkimusta kumpaankaan kirjaan. 

Ensimmäinen kirja, joka paketista löytyy, on hyvin mielenkiintoinen jo nimensäkin perusteella. Kirja kantaa lyhykäisyydessään nimeä Ihmeinen. Otsikkoa on täydennetty lauseella "Tietäjän ihmiskäsitys ja mielen arkeologia.". Kirjan on kirjoittanut Timo Heikkilä. 

Ihmeinen taklaa suomalaiseen kulttuurihistoriaan, ja nostaa ihmismielelle tuntemattomaksi jäänyttä maailman kuvaa tunnetummaksi. Muinaiskulttuurin kautta käsitellään vahvasti esoteerista perustaa ihan käytännön tapojen avulla, kuten uhrikäytäntöjä, rituaalismia sekä hautaamiskäytäntöjä. 656 sivuinen järkäle kätkee sisällensä paljon kaikenlaista, joita aiemmin suomalaisessa tutkimuksessa ei ole nostettu esille, mikä tekee siitä erittäin mielenkiintoisen. Näistä kahdesta kirjasta itse valitsen tämän luettavakseni. Kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on aina ollut vahvana kiinnostuksen kohteena, varsinkin nykyään esoteerisen näkökulman kautta. Käsissäni kirja heräsi esiin kaikkine Kaleva -lainauksien kanssa, ja en voi odottaa, että pääsen lukemaan sitä lisää. Kirjassa on myös kuvituksia, esim. mustavalkoiset kuvat uhrikivistä kirjan loppupuolella, jotka aina kiehtovat. On hienoa, että tämänkaltaista näkemystä talletetaan painettuun muotoon. 

Toinen laatikossa ollut kirja kuuluu samankaltaiseen esoteerisen näkökulman omaavaan ajatusmaailmaan maailmankaikkeudesta. Tämä kirja kuljettaa lukijan Euroopan halki selvittäen Euroopan maiden välisiä "ristiriitoja". Kirjassa kuljetaan erilaisten voimapaikkojen, puurtarhojen, holvien yms. muiden kautta kohti mahdollisuutta Euroopan jälleen kurkottaa yhteisesti kohti aurinkoa ja valoa. 

Aki Cederberg on helsinkiläissyntyinen kirjailija Pyhä Eurooppa kirjan takana. 469 sivua sisällään kantava kirja pitää myös kansissaan Cederberg:in vaimon ottamia valokuvia pyhistä kohteista. Tähän kirjaan itselläni ei tullut niin suurta houkutusta, vaikka olenkin kirjailijan tavannut face to face. Myönnettäköön minulle ei ole myöskään tarjoutunut mahdollisuutta katsoa kirjaa ensi kosketuksen jälkeen, niin lujaa se on ollut mieheni käsissä. Kuitenkin kirja ainakin vaikuttaa hyvin ispiroivalta, jos sitä pian pääsisi myös itse lukemaan! 

Haluan nostaa tähän esille vielä yhden kirjan, joka lähetettiin kotiovelle saakka minun nimeä kantaen. Taloushallinto. Kirjanpito ja tilinpäätöskirjaukset -kirja pitää sisällään kirjanpidon perusteisiin liittyviä rakenteita. Ilmoittauduin taannoin kirjanpidon perusteisiin liittyvälle verkkokurssille, jonka kurssimaksuun sisältyi tämä kirja. Sain siis sen täysin omaksi, joten voi kurssin jälkeenkin palata asioiden äärelle uudemman kerran, jos vaikka jokin muodollisuus unohtuu. 

Kirja vaikuttaa aika aimo annokselta tietoa. Kirja on Edita Publishing Oy:n julkaisema vähän alta 400 sivuinen pehmeä kantinen tietokirja. Mitä kirjaa ehdin tutkimaan, se sisältää hyvin jaoteltuja otsikoita, niiden alle kätkeytyneitä aiheita, joiden sisällä on esimerkkejä, taulukoita sekä tehtäviä. Tätä kirjaa käytetään vain sivuosana itse kurssia. Kurssilla on siis oma luentomateriaali, jonka luennoitsija luennoi. On myös hieno huomata, kuinka näin aikuisopiskelijana ei vaadita enää tenttejä tai muuta osaamisentodistamista, vaan luotetaan jokaisen omaan kykyyn arvioida onko oppinut kurssilla olevat asiat vaiko ei. 

Kaikki kolme kirjaa lumosivat, ja kaksi ensimmäistä yllättivät, koska en todellakaan ikinä tiedä mitä odottaa kun mieheni tilaa kirjoja. No ehkä hieman osaa aavistaa, mutta toisinaan sieltä tulee hyvinkin yllätyksellisiä kirjoja. Parastahan tässä on se, että minä saan nauttia näistä kirjoista kirjahyllyssä sekä luettuna, vaikka en itse nostanut sormeanikaan niiden tilaamisessa. On myöskin ihanaa, että kirjahylly saa täydennystä jälleen! Rakastan myös uusien kirjojen tuoksua, joten pitää varmistaa, että mies ei kuluta niitä liikaa ennen kuin itse pääsee tutkailemaan niitä tuoreeltaan. 

Unboxaus on hauskaa puuhaa, kun pääsee tutkimaan tuoreeltaan ostettuja kirjoja. Tämä on mukava tapa innostaa itseään blogin sekä lukemisen jatkamisen suhteen. Toivottavasti lukijana saat tästä vinkkejä omaa blogia tai lukupinoa varten!

Ihmeinen

Tietäjän ihmiskäsitys ja mielen arkeologia. 

Timo Heikkilä

sivumäärä 656

Viides Askel

@ Timo Heikkilä 2022

Pyhä Eurooppa

Aki Cederberg

sivumäärä 469

@Aki Cederberg & Basam Books, 2021

Basam Books

Paino: Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2021

Taloushallinto

Kirjanpito ja tilinpäätöksenkirjaukset

@ Soile Tomperi & Edita Publishing Oy

sivumäärä 358

toim. Jenni Turunen

Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2022

KASA

Elina Erfvingin tekstin ja kuvituksen sisältämä Kasa on ehkä tämän vuoden söpöimpiä luettuja kirjoja! Pieni Kasa on ulkonäöllään lehtiä, oksia ja käpyjä täynnä oleva keko, jonka kasvoissa silmät ovat uteliaat ja nenä hiilennäköinen möhkäle. Kasalla on myös oksista muodostuneet "töyhtöt" päässään. Hyvin hurmaava tuttavuus on tämä Kasa! 

Kirja myös yllätti positiivisesti, koska oletin enemmän fiktiivistä tarinaa, mutta kirjassa kuitenkin luonnon ominaisuudet ja vuodenajat ovat suuressa roolissa. Tarina pohjautuu hyvin vahvasti vuodenaikojen tapahtumiin, ja tarina on näin ollen tietopohjaisempi kuin kuvittelin. Yksinkertainen teksti tekee siitä myös todella helpon luettavan, koska tarina on pilkottu "yhden verbin" lauseiksi. 

"Kesän ukkosmyrskyt ovat jännittäviä. Salamat välähtelevät ja pilvissä jytisee." (Kasa - Emilia Erfving)

Kuvitus on suloista aivan alkumetreiltä saakka. Eläimissä, luonnossa ja muutenkin kuvissa hieman pyöristetyt piirteet viihdyttivät perheen pienimpääkin tovin, vaikka itse tarinasta ei hän vielä ymmärtänytkään. Tämä kirja on myös välähdellyt silmiini monissa blogeissa ja vlogeissa sun muissa. Sieltä tämän oikeastaan nappasinkin luettavakseni! Tällä hetkellä tällainen lyhyt, kerralla luettava, kirjallisuus on muutenkin ollut enemmän mieleeni. Jotenkin tuntuu työläältä tarttua romaaniin, jonka lukeminen vie useamman päivän. Onneksi on siis tehty loistavaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Aihe on muuten ollut yllättävän pinnalla nyt täällä interweebsin maailmassa, mutta ei mennä siihen sen enempää. 

34 sivuinen (numeroimaton) Kasa ei ole Emilia Erfving:in ainoa Kasa-sarjan kirja. Lainasin tämän teoksen innoittamana myös toisen, Roska-Kasa nimeä kantavan, sarjan kirjan. Näitä kirjoja on ilmeisesti julkaistu tähän mennessä 3 kappaletta. Näiden kahden luetun perusteella voin sanoa, että Kasa on aina vain söpömpi, mitä enemmän häntä näkee. Myös molempien aihe on hyvä, hieman kantaaottavampi on tuo Roska-Kasa kirja, mutta hyvin kuvailtu myös pienimmille lukijoille. 

Kasa ja Roska-Kasa saivat nyt tällä kertaa yhteisen maininnan tässä tekstissä. On sen verran rästissä luonnoksia, että yritän alkaa tyhjentämään niitä nyt kevään aikana. Kasa -kirja kuitenkin (hyvänä vinkkinä lukujonossa youtube-kanavalta) ruksittaa yhden Helmet-lukuhaaste kohdan. Helmet-lukuhaaste kohta nro 17. Kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä. 

Jokainen voi sitten itse valita onko nyt myöhäinen talvi vaiko aikainen kevät, joka tapauksessa Kasa -kirjassa jokainen vuodenaika saa oman loistonsa ja näin ollen ruksittaa kyseisen kohdan helposti. Lukemisen iloa Maaliskuuhun! 

Kasa

34 numeroimatonta sivua

©Lasten Keskus

Teksti ja Kuvat Emilia Erfving

Helsinki 2020

Roska-Kasa

33 numeroimatonta sivua

© Lasten Keskus

Teksti ja Kuvat Emilia Erfving

Helsinki 2021

WSOY: Muumilaakson keittokirja

Onko kenellekään jäänyt mieleen lapsuudesta aika, jolloin oli hauska kokkailla reseptejä Mikki Hiiren, Peppi Pitkätossun tai Muumien tahtiin? Muistaako muut tällaisiä keittokirjoja? taisi Nalle Puhillakin olla omansa! Pitkästä aikaa otin kirjastosta lainaan keittokirjan, ihan vain inspiraatiota varten ja sattumoisen se on kuvitettu Tove Janssonin ihanilla muumeilla! Myös monista muumiteoksesta on valikoitu sitaatteja, jotka kuvaavat kyseisen aiheen sisälle valikoituja reseptejä. 

Tietenkin tutuimmat reseptit: muumimamman hillot ja pannukakut, löytyvät monenlaisina erilaisina resepteinä eli eikun valitsemaan suosikkiaan! Sivuilla pääsee myös esille puutarhasta, metsästä kuin kalastakin saadut ja löydetyt antimet mitä herkullisimmissa resepteissä. Kirjan sivut ovat täynnä muumiaiheisia kuvia ja värejä, aivan kuten muumeissa on. Ne vain vievät mukanaan, ja unohtaa täysin että on edes lukemassa reseptikirjaa. 

Keittokirjasta on ehkä hieman hankala kommentoida sisällöllisesti paljoakaan. Johdannossa kerrotaan jokaisesta muumista aina Muumimammasta Tuu-tikkiin saakka, ja heidän herkkusuistaan ja mieltymyksistään. Aika mieluisa lisä tähän kirjaan! Myös tärkeinmät eli mitat on mainittu, jotta osaa loihtia kirjan sivuilla olevia reseptejä syötäväksi. Kirjan aihe rypelmä (esim. kalavesiltä) alkaa lyhykäiselle infolla aiheesta (kalastaminen, puutarha yms.), jonka perään listataan monenlaisia reseptejä sitaattien saattelemalla. 

Itsellelle parhaiten herätti veden kielelle nuo metsästä -löytyvät antimet ja reseptit. Paljon herkullisen kuulloista makeaa leivonnasta mm. pihlajan marjoista! Sienistä tietenkin löytyi paljon reseptejä, itse en vaan oikein niitä syö saatika kerää. Ehkä lempiosastokseni kirjassa valikoitui kuitenkin kirjan viimeiset reseptit Kahvipöydän ja juhlahetkien herkkuja (sivu 89) otsikon alta. Nämä reseptit ovat makeita kakkuja, lusikkaleipiä, keksejä, marenkeja ja tuulihattuja pullollaan! Mistä sitä itse aloittaisi? 

En ehkä pidä keittokirjaa aivan aloittelijalle sopivana. Kirjassa on paljon aikaa vieviä reseptejä, joissa on hyvä osata jo perustaitoja keittiön puolella häärimisestä (eli skippaan nämä suosiolla). Ajattelin kuitenkin ottaa haasteen vastaan, ja kokeilla yhtä jos useampaakin reseptiä inspiraation saaneena. Haluaisin laajentaa ruuanlaittoa, kun tuntuu samojen ruokien vain pyörivän edestakaisin viikkojen aikana. Tarkoittaako se, että pitää alkaa syömään sieniä? Ehkä ne voi sentään korvata jollain! Nyt jokaiselle keittokirja lainaan kirjastosta tai omasta hyllystä, ja uudenlaisia reseptejä kokeilemaan! 

Kirja ruksittaa kohdan nro. 23. Kirja sopii haastekohtaan, johon olet jo lukenut kirjan. Sen kummempaa selittämättä; tämäkin kirja sisältää ohjeita ja neuvoja. 

Muumilaakson keittokirja

toim. Katariina Heilala

Kuvat ja sitaatit: Tove Jansson

sivumäärä 109

@ Moomin characters™

Werner Söderström Osakeyhtiö, 2018

Tietopalat: Seikkailijan retkikirja

Minulla on taipumus lainata tietokirja, säilöä niitä työpöydän nurkassa n. 6-8viikkoa, jonka jälkeen ne kulkeutuvat takaisin kirjaston automaattiin, että voisin taas hetken päästä lainata kyseisen kirjan tai samasta aiheesta kertovan tietokirjan kotiin. Joten yritän muuttaa tapani, ja löysin erittäin toimivan tietokirja konseptin, jonka jopa minä jaksoin lukea! 

Tietopalat on alakouluikäisille (puolin ja toisin) suunnattu "helposti hotkaistava tietokirjasarja" niin kuin kirjan kansi kertoo. WSOY kustantaa kirjasarjaa, mutta mitä ilmeisimmin kuitenkin eri aiheista kertovissa kirjoissa on tekstin kirjailijana ja kuvittajana liuta eri henkilöitä. Tämän teoksen takaata löytyy Johanna Venho (teksti 2022) ja Elina Ovaskainen (kuvat 2022).

"Retkelle voi mennä koska tahansa. Erilaiset vuodenajat tuovat mukanaan omat hauskuutensa ja haasteensa." (Tietopalat: Seikkailijan retkikirja, sivu 48)

Minusta kirja on oikein miellyttävä pläjäys tietoa, tällä kertaa aiheesta retkeily luonnossa eri vuodenaikoina. Kirjassa on kattava määrä selkeisiin ja lyhyisiin kappaleisiin pilkottuja tekstejä. Myös huvittavat ja selkeät kuvat tekevät luku elämyksestä nautittavan. 

Tietokirjaksi siis oikein oivallinen. Tekstiin on uskallettu napata vaikeampiakin termejä selityksien kera, sekä nostettu esille tärkeitä yksityiskohtia myös jos ei kaikki sujukaan suunnitellusti. Pidän myös ajatuksesta, että puhutaan pääasiassa "kokeneesta matkaseurasta" eli ei latisteta tunnelmaa heti alkuun sanoittamalla aikuisen tärkeydestä retkillä vaan nostetaan esille, että kaverin kanssa voi yhtä hyvin lähteä lähimetsään retkelle. On kuitenkin huomioitu, esim. tulenteko kappaleessa, että aikuinen on alkuun oltava opastamassa tulenteossa. 

Retkieväitä muistutetaan pakata mukaan niin päiväretkille (lähimetsä, laavu, yms.) kuin yöretkille (telttailu, vaellus, yms.), joka on mielestäni hyvä. Ulkoilmassa tulee itsellekin aina nälkä! Kirjassa siis nostetaan esille juuri ne tärkeimmät, joita on hyvä jo pienestä pitäen tiedostaa jos luonnossa aikoo liikkua pidempiä aikoja! Suosittelen siis nappaamaan tästä hyvän oppaan kaikille retkeilystä kiinnostuneille ja perustietoja etsiville. Lukemisen jälkeen vaan retkeä suunnittelemaan! :)

Kirja ruksittaa Helmet-lukuhaaste kohdan:

nro. 7. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja.

Tietopalat: Seikkailijan retkikirja

teksti Johanna Venho 2022

Kuvitus Elina Ovaskainen 2022

sivumäärä 61

WSOY, Helsinki

Suunnitelmia Helmet-lukuhaasteeseen ja kevään lukupinoon

Helmet-lukuhaasteet vuodella 2023 on saanut minut täpinöihin yllättävän innokkaasti. Oletan tämän vuoden jälleen kasvattavan luku intoni täpinöihin, ja jospa nyt vihdoin olisi aika saada luettua (ainakin melkein) kaikki kohdat Helmet-lukuhaasteesta. Ajattelin tämän johdosta koostaa tällaisen, mitä ajattelen, että voisin lukea sekä käydä läpi ajatuksiani jokaisesta kohdasta. Nyt on myös välilehdelle päivitetty Pienen Helmet-lukuhaasteen kohdat.

Tiedän jo varmaksi, että 50 kohtaa on liikaa, joten 25 kohdan pieni Helmet-lukuhaaste on minun juttuni! Olen myös tyytyväinen, kuinka olen löytänyt jo teoksia, jotka sopivat haasteeseen ja ovat muutenkin lukulistalla. Olen myös tutkaillut monen blogin/vlogin pitäjän vinkkejä, mitä esim. voisi lukea vuoden 2023 Helmet haasteeseen ja poimin sieltä todella harvan mutta muutaman teoksen kuitenkin. Tämän vuoden aikana olisi muutenkin mukava saada luettua teoksia myös omasta hyllystä, kun sieltäkin löytyy lukemattomia teoksia. 

Goodreadsin vuoden 2023 lukuhaasteen kirjamääräksi merkitsin 18. Viime vuonna luin 13 kokonaista teosta eli ei ole kauheasti odotuksia että pääsisin tänäkään vuonna yli 20. Mutta aina on hyvä olla muutama ylimääräinen kirja haasteessa, jotta voi kunnolla haastaa itseään! 

Helmet-lukuhaasteen kohdat 1. Kirjassa on kartta, 2. Kirja kertoo lapsesta ja isovanhemmasta, 3. Kirjan nimessä on kasvi, 5. Kirjassa ollaan maan alla ja 6. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on vaate; ovat kaikki sellaisia kohtia, joihin uskon löytyvän helposti jokin kirja, varsinkin lastenkirjallisuuden puolelta. 

4. Kirja, jonka aiot lukea viime vuonna; Tähän on helppo vastata, koska minulla on kesken Harry Pottereiden läpikäyminen, ja loppu vuodesta piti lukea Harry Potter ja salaisuuksien kammio, joten jos sen saisi luettua tänä vuonna tähän kohtaan. 

7. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja; Kirjastossa lastenosastolla silmiini osui tällainen tietopalat kirjarivistö, joka tarjoaa tiedon janoisille lapsille helppolukuista ja suuria kuvia sisältävää tietopläjäystä! Nappasin sieltä yhden kotiini, joka sopisi mm. tähän kohtaan. Voi olla, että luen tähän jonkun muun kirjan, mutta katsotaan. Voisi yrittää lukea muutenkin enemmän tietokirjallisuutta! 

8. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi; tämä kohta tuntuu jotenkin haasteelliselta. Tässä on liikaa variaatioita, miten kohdan voi ajatella.. pitääkö kirjailijan etu- ja sukunimen olla molempien saman mittaisia kuin omani? Ehdotuksia viisi kirjaimisista etu- ja sukunimen omaavista kirjailijoista? Taidan vain lähteä kirjastoon tutkimaan, ja napata fiilispohjalta! 

9. Kirjan nimi liittyy veteen; Saako tähän lukea uudestaan kirjan, jonka on jo lukenut? Väkiveriset kirjasarjan kolmas kirja on oiva valinta, koska nimi ei voisi yhtään vielä paremmin liittyä veteen. Voisin lukea tähän kohtaan siis uudestaan Veden vallassa -kirjan! 

Kohdat 10-13. vaikuttavat mukiinmeneviltä. Todennäköisesti näihin haen vähän vinkkejä muista blogeista tai kirjastosta, mutta jos jaksan keskittyä haasteen suorittamiseen, niin näiden avulla voisi löytyä muutama oikein hyvä luettava kirja. Kohdat ovat 10. Kirjan kansi on värikäs tai kirjan nimi on värikäs, 11. Kirjan nimessä on ja-sana, 12. Kirjassa on paikka, jossa olet käynyt sekä 13. Kirja kertoo aiheesta, josta olet lukenut paljon.

14. Kirja on iso; itse henkilökohtaisesti en pidä tämänkaltaisista kohdista, koska todennäköisesti kirja tulee valittua umpimähkää vain sen perusteella että on iso. Ehkä sitä voisi yrittää kehittää vähän tätä kohtaa, ja etsiä jotain kirjaa mikä olisi muutenkin kiinnostava kuin vain kohtaan luettava? 

15. Kirja kertoo urheilijasta; se ainoa kohta ehkä tässä haasteessa, joka varmuudella jää suorittamatta. Urheilu kiinnostaa kyllä tietyltä osin, mutta en jaksa keskittyä riittävästi, että lukisin kenenkään urheilijan elämänkertaa. Niin paljon ei kiinnosta. Entäs kirjat, joiden päähenkilö on urheilija? Koska ei ole kuitenkaan sen tarkemmin määritelty urheilijaa. En kyllä edes tiedä tähän sopivia kirjoja oikein.

16. Kirja, jonka lukeminen on haastavaa sinulle jostain syystä; Tuossa ylempää olisi oiva esimerkki tähän sopivasta kirjasta, mutta löytyy niitä muitakin. Löydän tähän kohtaan teoksen suhteellisen helposti, jos se vaikka sattuu tosiaan olemaan elämänkerta!

17. Kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä; Lukujonossa on jälleen koostanut videon, jossa suosittelee Helmet lukuhaasteeseen sopivia kirjoja kohta kohdalta läpi. Itsellä on aina tapana se käydä katsomassa, jos sieltä tärppäisi jokin hyvä kirjaitselle luettavaksi. Ja nyt tuli hyvä suositus kirjasta Emilia Erfving:in Kasa! Minusta tämä on ollut useammassakin videossa; kyseinen kirja ja niin söpö kuvitukseltaan, joten taidan laittaa sen lukulistalle ja saada sillä ruksittua tämän kohdan vuoden aikana. 

18. Kirja on ollut ehdolla kirjallisuuspalkinnon saajaksi; tähän kai ei voi nimetä muuta teosta kuin N.K. Jemisin Murtunut maailma trilogian ensimmäisen osan Viides vuodenaika. Tämä kirja on ollut esillä niin monessa paikassa; siitä on puhuttu blogeissa ja vlogeissa yms. Josko saisi sen omiin kätösiin ja luetuksi? Kiinnostelee! 

Kohdat 19. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas, 20. Kirja kertoo asiasta, josta haaveilet, 21. Kirja, jonka voit lukea alusta loppuun kerralla & 22. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa kuuluvat mielenkiintoisimpiin kohtiin tämän vuoden 2023 haasteesta. Olen sitä mieltä, että tänä vuonna loppua kohden mentäessä kohdat paranivat entisiä vuosia enemmän. Minulla ei ole tiedossa vielä mitä kirjoja näihin kohtiin valitsen, mutta kohtaan 21. todennäköisesti tulee jokin sarjakuva. Olen nyt puolen vuoden aikana yllättäen koukuttunut sarjakuviin, vaikka aluksi niiden lukeminen olikin hyvin haastavaa. 

23. Kirja sopii haastekohtaa, johon olet jo lukenut kirjan; Tällaista kohtaa olen kaivannut! Todella hauska lisä tämän vuoden haasteeseen, koska minulle aina käy niin, että olen merkinnyt jo jonkin kirjan kohtaan x, ja luen kuitenkin toisenkin kirjan, joka olisi sopinut samanmoiseen kohtaan, joten nyt on kohta myös niille kirjoille! 

Lopuksi kohdat 24. Kirja on julkaistu vuonna 2023 & 25. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä, joihin joka vuosi päättyy Helmet-lukuhaaste. Klassikko kohdat, joista olen pääasiassa aina saanut suoritettua sinä vuonna julkaistun kirjan lukemisen, kun taas aina jäänyt suorittamatta kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Josko tänä vuonna saisi molemmat suoritettua? 

Näillä ajatuksilla aloitan tämän vuoden Helmet-lukuhaasteen suorittamisen. Kun tässä kirjoittelin kohtia auki, tuntui että jokaisesta on jo jotain sanottavaa, mutta sitten kuitenkin vuosi alkaa painamaan päälle jossain kohden ja kohdat jäävät. Luettavakseni tulee paljon jo muutenkin kuin van haasteeseen sopivia teoksia, joten pakkaa aina unohtamaan tämän haasteen kohdat. Jospa siis tämä pienoinen pohtiminen, johon voi nyt aina palata vuoden mittaa, auttaisi muistamaan lukuhaasteen ja sen suorittamisen! 

Vuoden yhteenveto

Menikö vuosi jo? Onko oikeasti aika toivottaa vuosi 2023 alkavaksi? No eiköhän siis ole aika ynnätä yhteen vuoden tapahtumat! Vuosi kaiken kaikkiaan on ollut yllätyksellinen, tunnerikas ja opettavainen. Monen tapahtuman saattelemana siis pääsee toivottamaan uutta vuotta tervetulleeksi varsin kasvaneena ihmisenä. Olen vahvistunut ja kehittynyt niin huimasti, että en osaa pukea tätä kaikkea edes sanoiksi. Myöskään tätä tämän vuoden tunneskaalaa on vaikea edes aloittaa kuvaamaan. Onneksi tässä blogissa puhutaan kirjallisuudesta, kirjoista yms. joten ei tarvitse mennä tämän syvemmin tunteisiin!

 

Aloitellaan käymällä läpi hieman Tampereen kirjafestivaaleja, jotka järjestettiin Tampere-talolla 3.-4.12. (la-su). Voitin kaksi lippua tiedekirjat arvonnassa, joten yllättäen pääsimmekin paikalle koko perheen voimin. Tampere-talon tapahtumasta odotin ehkä hieman enemmän, mutta tiloista näki heti, että jotenkin ahtaus ja ihmismassa korostui enemmän kuin kirjallisuus. Festivaaleilla pääosassa oli tietenkin itse kirjailijat ja heidän n. 20minuutin (puolin ja toisin) lavalla olo aikansa. Kävimme kuuntelemassa Ann-Christin Antell:ia ja hänen teoksensa Puuvillatehtaan perijä parikymmentä minuuttista esitelmää. Eniten minua tässä esittelyssä lumosi miljöö, mihin teos perustuu. 

Kirjafestivaaleilta meille jäi käteen muutama heijastin ja joitakin mainoksia sekä yksi teos. Liisa Väisänen - Symbolien Helsinki teos löytyi tiedekirjojen myyntikojusta. Teos kahlaa Helsingin salaisuuksiin symbolien merkitysten tulkinnan kautta. Teos mahdollistaa valmiiden kävelyreittien mukaisen symbolien tutkimisen pääkaupungissa. Näiden reittien varrelta on Liisa Väisänen nostanut esille symboliikkaa, ja kertonut niiden historiasta teoksen sivuilla. Muuten kirjafestivaalit oli nopeasti kävelty läpi, vaikkakin ainahan sitä hienoisesti nauttii kirjafanien tungoksesta! 

Nyt joulun alla on lukeminen osaksi jäänyt, mutta kävin kuitenkin hakemassa "lomaluettavaa" tällä viikolla Tampereen pääkirjastosta. Halusin myös käydä tutustumassa Sara Hílden - akatemian aikuisopiskelijoiden luomaan installaatioon nimeltä Kirja, paperi, sakset. Installaatio on luotu käyttäen vanhoja kirjoja, joita on mm. saatu kirjaston poistetuista aineistoista. Itse löysin tietenkin suosikkini, nimittäin yhden teoksen, jossa on käytetty Soturikissat -teosta. Varma en ole mistä teoksesta on kyse, mutta kuitenkin kyse on varmuudella soturikissat sagasta! 

Joululomalle luettavakseni nappasin dekkarin sekä kauhukirjallisuutta. Minulla on hetken aikaa ollut jo sellainen olo, että kauhukirjallisuutta tekisi mieli lukea, joten kuka kirjailija olisikaan parempi tähän kuin Marko Hautala. Toinen teos on Nina Hurman Yönpunainen Höyhen. Tietenkin myös perheen pienimmälle löytyi oma teos, ja nappasin vielä yhden lautapelin, kun perinteikkäästi jouluun kuuluu pelaaminen yhdessä perheen ja ystävien kanssa! 

Mitä vuosi 2022 antoi kirjallisuudessa? Ainakin lukuhaasteen osalta harmaita hiuksia ja harmituksia! Olisin halunnut muutaman kohdan saada suoritettua enemmän, mutta se taisi jälleen jäädä tähän samaan n. 30% suoritukseen. Mukavaa se kuitenkin on! Tapani mukaan ennen tämän yhteenvedon aloittamista käyn hieman läpi tämän vuoden postauksia. Tässä hieman tilastoja, joita tuossa tutkiessani keräilin vuodesta 2022:

Kuukausi, jossa postasin eniten: Kesäkuu

Lukumaratoneja yhteensä vuoden aikana: 1 (+dekkariviikko) 

Kirjamessuja/-festivaaleja yms.: 3 (LANU, Turun kirjamessut, Tampereen Kirjafestivaalit)

Pisin lukemani teos: taitaa olla Harry Potter ja viisasten kivi; sivuja 335 (postauksena julkaistuna)

Mieluisin lukemani teos: Sini Helmisen - Sysi & Agatha Christien - Eikä yksikään pelastunut

Mieluisin postaukseni: Turun kirjamessut 

Klassikkona Agatha Christien - Eikä yksikään pelastunut pitää aina nostaa esille, mutta Sysi on ehdottomasti yksi todella huippu teos tältä vuodelta, jonka olen tämän vuoden aikana lukenut. Nyt käyn vielä vähän läpi Helmet-lukuhaastetta ja alkuvuoden lukutavoitteita.

Vuoden 2022 Helmet lukuhaaste on jälleen yhtä onnistunut kun aikaisemmatkin eli ei niinkään. En saanut edes vuoden 2021 lukuhaaste kohtia kiinni, vaan tämän vuoden lukuhaaste jäi 11 kohdan suorittamiseen 25 kohdasta. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että teoksia on niin laidasta laitaan. Löytyy lastenkirjallisuutta (mm. Vuori, joka juoksi ja Agnes ja unien avain), nuortenkirjallisuutta (mm. Sysi) sekä yksi sarjakuvateos (Minerva - elävien luiden laakso). Koen siis lukuhaasteen olevan onnistunut, koska se tutustutti minua uusiin teoksiin. Tällä ajatuksella on hyvä jatkaa ensivuoden Helmet-lukuhaasteisiin. 

Vuoden 2023 Helmet-lukuhaasteet on siis julkaistu tänään! Osallistun jälleen kerran edes muutaman teoksen voimin pieneen 25 kohdan haasteeseen. Tällä kertaa aiheita on laidasta laitaan mm. vuoden 2022 tapahtumiin liittyen sekä Ukrainan tilanteeseen, teoksissa etsitään karttaa tai pikkukaupunkeja, teoksen nimestä yritetään puolestaa etsiä ja-sanaa tai värikkyyttä ja mahtui haasteeseen myös kohta pelkästään scifikirjallisuudelle. Paljon siis kaikenlaista tiedossa jopa pienen Helmet-lukuhaasteen osalta, johon on valittu ison haasteen 25 kohtaa, jotka on toteutettavissa lasten- ja nuortenkirjallisuudesta löytyvillä teoksilla. Itsellä tuo 25 teosta ei ole vieläkään tullut täytyyn, joten en uskalla yrittää vielä 50 kohdan haastetta. 

Helmet 2023 on tullut blogin yläosaan uudelle välilehtiselle, johon kerään jälleen teille nähtäväksi etenemiseni. Yritän jälleen parantaa ja saada useamman kohdan suoritettua, mutta koska vuosi 2022 kohdat jäivät vähemmälle kuin vuoden 2021, otan siis tavoitteeksi ylittää vuoden 2021 saldon eli 14 kohtaa. Vuoden ensimmäisten kuukausien lisä tavoitteeksi otan: 

♠ Lue tammikuun aikana 1 teos (näin jos pääsisi jälleen lukemisen vauhtiin)

♠ Täytä väh. 3 kohtaa Pienestä Helmet-lukuhaasteesta ennen kesäkuun alkamista

♠ Kirjoita ennen kesäkuun alkua väh. 1 postaus kuukaudessa

Nämä kolme tavoitetta otan kevyellä mielellä, mutta silti lukemista herättämällä ajatuksella. Vuosi 2022 on antanut minulle enemmän kuin ottanut, joten otan vuoden 2023 raikkaan tuulahduksen hyvillä mielin vastaan. Kommentoikaa alle, jos on toiveita blogin suunnasta, mutta omapäisenä saan jättää myös noudattamatta niitä. Onnea uudelle vuodelle 2023! ♥