Aloitetaan vuosi räjähdysmäisesti tupla-postauksella lastenkirjallisuuden maailmasta, ja näin ollen isketään myös Helmet-haaste ryminällä käyntiin. Tuutikki Tolosen teos on pyörinyt viime vuonna monissa blogeissa, ja olen sen lukemista kaavaillat jo tovin, joten päätin nyt tarttua heti vuoden alusta tähän teokseen, koska haluan tietää mistä kaikki ovat supisseet niin monessa paikkaa. Tässä on myös huomannut jälleen kuinka mukavaa ajanvietettä lastenkirjallisuuden heittäytyvät ja rennot hahmot ovat, joilla on yksinkertaisia ratkaistavia ongelmia, ja paljon ihmisiä rinnalla selvittämässä näitä kaikkia mysteereitä.
Pidän myös lastenkirjallisuuden tuomasta huolettomuudesta, joka niissä näkyy. En sano, etteikö siellä olisi vaaroja ja haasteita, mutta jotenkin tämänkaltaisten teosten lukeminen on vain niin paljon kevyempää, kuin jonkun aikuisten 800sivuisen fantasiakirjan monien juonien lukeminen. Toisinaan kyllä tarvitsee myös tiiliskiviä elämään, ja niitäkin minulla on tiedossa myöhemmälle. Riippuen tietenkin millaisiin teoksiin tässä kevään mittaa innostuu. Tänä vuonna ei paineita. :)
Nyt itse asiaan ja uuteen kirjailijaan eli Tuutikki Toloseen. Agnes ja unien avain tarina alkaa räjähtävästi suoralla mysteerillä, joka herättää lukijan kiinnostuksen. Itse kirjailija on minulle vieras, joten pienen tutkiskelun jälkeen selvisi, että Tolonen on tunnettu teoksesta Mörkövahti, josta on ilmestynyt oikein samanniminen sarjakin vuonna 2015 alkaen. Näissäkin teoksissa on mukana kuvitus (Mörkövahdin kuvittanut Pasi Pitkänen) samoin kuin Agnes ja unien avaimessa. Kati Vuorennon ihana ja loistelias kuvitus tuo esille Agnesin herkän puolen. Myös teoksen tapahtumat heräävät sivuilla aivan erilaiseen loistoonsa kuvituksen avulla.
Agnes ja unien avain -teoksen pääosassa on 11-vuotias Agnes, jonka elämä kietoutuu mystisen avaimen, unien ja ennustuksien sekaiseen tapahtumaketjuun, joka kietoutuu vahvasti hänen omaan elämäänsä. Nopealukuinen teos on ulkonäöllisesti todella selkeä ja helppolukuinen. Tekstissä avataan asioita riittävästi lukijoiden ikäännähden, ja onhan tarina nyt kaiken kaikkiaan yltiö suloinen.
"Jussi ei ymmärtänyt vitsiä, mutta kaivoi taskustaan rypistyneen setelin ja ojensi sen Pullalle. "Menkääpä lapset ostamaan vaikka jäätelöä", hän ehdotti. "Tutustutte siinä samalla". Pulla ei epäröinyt, vaan nappasi setelin." (Tuutikki Tolonen - Agnes ja unien avain, sivu 26)
Teoksen avausluku todellakin sukelsi suoraan lukijan mielenkiintoa herättävään ytimeen, ja museo ja mystinen hopearasia, jotka siinä esiintyvät, ovat teoksen yksi mysteerisimpiä piirteitä. Lyhyet luvut kuvaavat kaiken oleellisen tilanteeseen ja tapahtumiin liittyen, ja juoni soljuu eteenpäin mukavasti. Minulle pientä lisähoukutusta teki teoksessa se, että siinä on mielenkiintoinen ennustaja ja ennustus, jonka ennustaja kertoo päähenkilöllemme. Myöskin teoksen sivuhenkilöistä, Agnesin äidin lisäksi, Pulla, Agnesin äidin pomon poika, on hyvin mielenkiintoinen. Pidin tästä hahmon kuvauksesta ja taustasta. Jokaisella päähenkilöllä tulee olla kunnollisia seikkailutovereita taustalla.
Yltiö suloinen teos on täynnä mysteeriä, ja pieniä paloja sen avaamiseen. Ennustamisen lisäksi luonto oli asia, johon kiinnitin teoksessa huomiota ja sivuhahmo Pulla. Olen ehdottomasti tyytyväinen, että arvostelujen ja muiden postauksien perusteella tartuin teokseen eli kiitos kaikille sen esittelemisestä. Tämä on kirjabloggaajan maailman parhautta, saada hyviä vinkkejä ja uusia lukukokemuksia muiden bloggaajien postauksista.
Helmet-haaste täydentyy jälleen yhdellä kohdalla (vaikka sen valitseminen oli hankalampaa tällä kertaa, koska teos olisi sopinut yhteen jos sun toiseen), joka on tällä kertaa nro. 7. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua. Myönnettäköön tämänkin olen poiminut vinkistä, millaisia teoksia voisi tämän vuoden Helmet-lukuhaasteeseen lukea, mutta en todellakaan laita pahakseni jos joku innokas toinen kirjatoukka myös vinkkailee lukupinoon sopivia teoksia!
