K.A.Applegate - Everworld (#3): Merlinin matkassa

 

Paikka jota ei pitäisi olla olemassa.

Mutta silti on.

Olentoja joita ei voi olla.

Mutta on silti.

Paikka jossa kaikki unet ja painajaiset
ovat hyvin todellisia -
ja usein tappavia.

Tervetuloa maailmaan nimeltä...

EVERWORLD.

 April, Jalil, David ja Christopher ovat vihdoin löytäneet Everworldin noidaksi ristityn Sennan. Sennan omistuksesta käydään mustasukkaisen veristä kamppailua: hän hallitsee porttia Everworldin, muinaiselta maapallolta paenneiden jumalolentojen rakentaman painajaismaailman ja todellisuuden välillä.

     Loki, pohjolaisten tuhon jumala, haluaa Sennan elävänä tai kuolleena. Merlin, tuhatvuotias velho, auttaa loitsuineen toveruksia lyömään Loki-jumalan loputtoman peikkoarmeijan itsensä sir Galahadin ja muiden kuningas Arturin pyöreän pöydän ritarien avulla. Mutta aivan pyyteettömästikö? Alkaa vaikuttaa siltä, että Merlinin matkassa asiat kehkeytyy kenties vielä hullumiksi! (kirjan takasivu)

Everworld Merlinin matkassa (kolmas sarjan kirja) kirja jatkaa Everworldin maailmaa jälleen kerran eri henkilön näkökulmasta. Tällä kertaa hypätään April nimisen nuoren neidin matkaan, joka seikkailee Davidin, Christopherin ja Jamilin kanssa Everworldin ja tavallisen maailman välillä.

Everworld jakaa aina omat mielipiteeni, niinkuin tälläkin kertaa. Pidin kovasta Aprilin näkökulmasta, mutta toisaalta seikkailu meni liian nuoren naisen maailman kuvaan. Koulusydeemit ja ihastukset ei oikein enää vaan yksinkertaisesti uppoa. Kirjassa tuntuu myös olevan enemmän kuvailua (henkilöiden, ympäristön, tapahtumien...jne) kuin aiemmissa osissa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa: omalla tavalla pidän siitä, että saan yksityiskohtia, mutta toisaalta jossain ylimääräisessä, tavallisen maailman tapahtumissa, se on aika tylsää.

"Luin kohtauksen loppuun tunnilla. Ei parhaimpia esityksiäni, mutta olin hieman hämmentynyt. Hämmentynyt siitä, että minut, tai ainakin jonkun version minusta, kaksoseni, oli juuri pelastanut lohikäärmeen kynsistä Galahad. Sir Galahad, pitäisi varmaan sanoa. Sir Laurence Olivier, sir Anthony Hopkins, sir Galahad. 
     Joopa joo. 
     Ja nyt olin täällä. Tunnilla, jossa oven yläpuolella oleva kello tikitti minuutteja tiehensä. Vanha kunnon >aika-liikkuu-vain-yhteen-suuntaan> -kello. Olin tietenkin ollut täällä koko ajan. Olin ollut täällä ja siellä. 
     Tämä oli yksi tämän hullun elämän paradokseista. Sitä tiedosti, milloin molemmat >minät> tapasivat oikeassa maailmassa, koska sillä hetkellä sai uutisvälähdyksen. CNN:n uutissähkeen: toisesta minusta on tulossa ihmisuhri, lohikäärmeen ruokaa tai jonkun alienin saalis. 
     Kello soi." (Everworld: Merlinin matka, kolmas luku, sivut 22-23)

Loppupeleissä kuitenkin jotenkin kirja on mielenkiintoinen ja mukavan helppo lukea. Omat ajatukset lähtevöt pienelle lomalle seikkailun ja jännityksen, ja pienen kauhun säestämänä. Kyllä naispäähenkilöön (tai tässä tapauksessa kertojaan) on helpompi samaistua, joten tekstiäkin lukee mukavalla vauhdilla.

Englanninkielinen alkuteos: Enter the Enchanted
Kirjailija: K.A.Applegate
Julkaisuvuosi: 1999

Nyt takaisin tähän omaan lukumaailmaani. Lukulistalla on nyt paljon ollut aikuisten kirjoja, mutta nyt sain kiinni taas näistä ihanista ja upeista nuorten kirjoista, jotka houkuttelevat fantasia maailmaansa. Lukupino kasvaa molempien kirjojen osilta siis tällä hetkellä. Tällä hetkellä kesken eräisiä kirjoja ei ole monta, ja jotenkin olen ruvennut lukemaan kirja kerrallaan. No eipä se mitään, kunhan lukee!

Näin loppuun vielä oman elämän päivitystä. Olen nyt tällä hetkellä Turun keskustassa perhepäivähoitajan luona harjoittelemassa ja suorittamassa viimeistä tutkintotilaisuutta. Valmistumisen kutsun jo kuulen! Sitten pääsee taas syksyllä uusiin kuvioihin, katsoo sitten mihin sitä eksyy tällä kertaa, muuallekin kuin te-toimistoon. Olisikohan aika tehdä muutama vuosi töitä? Noh, sen näkee! Oma pää ei ole vielä päättänyt mitään. Sen tiedän, että yksinäisyydestä ei ole tietoakaan. Yhdessä täällä asustellaan toivon mukaan vielä pitkäänkin (muuten näin blogiin liittyen, katsotaan jos tuo puolet kämpästä omistavakin pääsisi vauhtiin ja kirjoittelisi teille tänne). 

Hyvät viikonlopun jatkot kaikille, nauttikaa ennen kuin arki taas kaipaa!
-Petra

S.E.C.R.E.T.

 
S.E.C.R.E.T
Emme tuomitse. 
Emme rajoita. Emme häpeä.

Cassie Robichaudin elämä tuntuu junnaavan paikoillaan. Hän on töissä kahvilassa, ja kotona häntä odottavat yksinäinen sänky ja kissa. Sitten Cassie löytää muistikirjan, jonka salaperäinen nainen jättää jälkeensä kahvilaan. Kirjassa on hämmentävän intiimejä ja suoria tunnustuksia naisen seksielämästä sekä kymmenen kohdan ohjelma: antautuminen, rohkeus, luottamus... Kirja johdattaa Cassien S.E.C.R.E.T.-nimiseen salaseuraan, jonka tehtävänä on auttaa naisia toteuttamaan kaikkein salaisimmat eroottiset fantasiansa ja ottamaan elämänsä haltuun. Cassiella on edessään kuumia ja kielletyiltäkin tuntuvia kohtaamisia, kun hän alkaa seurata kymmenen kohdan polkua kohti seksuaalista vapautumista ja uutta, intohimoisempaa elämää... (kirjan takakansi)

Kuuma leikki aloittaa S.E.C.R.E.T kirjasarjan, johon kuuluu yhteensä kolme kirjaa. S.E.C.R.E.T. on salaseura, johon päähenkilö Cassie joutuu outojen sattumien kautta. Mielestäni salaseurasta kerrotaan hyvin ja riittävästi. Kokoajan myös pidetään pieniä salaisuuksia salaseuraan liittyen, koska Cassien ei kuulu vielä tietää yhtään niin tarkasti salaseurasta, kun tämä toivoo.

Kirjan tarinassa on hyviä ja huonoja puolia. Kirjassa ei ollut kuitenkaan niin paljon tapahtumaa, kun kuvittelin. Joskus tapahtumaa on paljon, mutta toisaalta kirja löntysti eteenpäin kertoen Cassien päivästä, työstä jne. Minusta myös Cassielle sanotetut fantasiat ovat välillä hyvinkin lyhyitä. Fantasiat eivät myöskään mitenkään mene järkevässä järjestyksessä, mikä on outoa. Cassie kyllä kasvaa ja löytää uusia puolia itsestään ja elämästään. Minusta kuitenkin yksi selkeä ja odotettua asia venytetään liian pitkäksi. Kuitenkin huomaa, että Cassie 35-vuotias, ikäänkuin nuorenee luonteeltaan valtavasti tarinan edetessä.

""Vai ehkä ittenkin jo viidennet treffit? Eivätkö naiset odota viidensille treffeille ennen kuin suostuvat sänkyyn?"
     "Enpä tiedä."
Will pyöritteli tummansinisiä silmiään. Hän oli kyllästynyt siihen, että valitin treffiseuran puutetta.
     "Nuo kaksi ovat käyttäytyneet joka kerta samalla tavalla2, sanoin vilkaisten uudelleen pariskuntaani. "He ovat täysin toistensa lumoissa."
     "Sanoisin että heidän suhteensa kestää korkeintaan puoli vuotta", Will sanoi.
     "Senkin kyynikko", vastasin pudistaen päätäni. 
Spekuloimme usein asiakkaidemme keskinäisiä suhteita. Se oli pieni sisäpiirivitsimme, tapa tappaa aikaa. 
     "Okei, katso tuonnepäin. Näetkö tuon vanhan miehen, oka syö simpukoita samalta lautaselta kuin tuo nuori nainen?" Will kysyi ja viittasi hienotunteisesti leuallaan toista pariskuntaa kohti. Taivutin hiukan niskaani ja yritin vilkaista mahdollisimman varovasti vanhempaa miestä, joka oli itseään huomattavasti nuoremman naisen seurassa. 
     "Lyön vetoa että tuo nainen on hänen parhaan ystävänsä tytär", Will sanoi madaltaen ääntään. "Nainen on valmistunut ja haluaa harjoitteluun miehen asianajotoimistoon. Mutta koska nainen on kaksikymmentäyksivuotias, mies päättää iskeä tämän."
     "Yäk. Entä jos he ovat isä ja tytär?"
     Will kohautti olkiaan." (sivu 11)

Kirjan loppuratkaisu on osaksi ennalta arvatta, kuitenkin toivoin vahvasti toista ratkaisua. Osa asioista jätettään hyvin auki, osa suljetaan hyvin. Minusta kuitenkin kirjaan jätettään pari ärsyttävää asiaa auki, jotka varmasti hyppäävät kirjasarjaa lukiessa eteenpäin esille. Myöskään en usko, että Cassie tyytyy lopulliseen valintaansa, jonka tässä kirjassa nyt teki. Jotenkin on vahvat ajatukset siitä, mitä kirjasarjassa tulee tapahtumaan. En kuitenkaan kirjoita niitä tähän, että en pilaa kenenkään lukukokemusta, jos joku nyt yhtäkkiä päättää ruveta lukemaan tätä sarjaa.

Minulle jää aina kirjasta kuin kirjasta, jonka tiedän vielä kuuluvan sarjaan, pieni halu lukea seuraava osa. Kuitenkaan tämän kirjan kohdalla halua ei ole oikeastaan ollenkaan. Jos pitäisi miettiä oliko kirja ostamisen arvoinen - voisin sanoa, että oli. Syy siihen on se, että kirja oli alemyynneistä, joten hintaluokkakin oli matala. Kuitenkaan en rupeaisi kirjasta täysi hintaa maksamaan. Seuraava kirja on jo nyt lukemisen keskipisteenä, katsoo sitten tämän sarjan jatkoa myöhemmin. 

- Petra