Turun Kirjamessut; lauantain tunnelmia + lukuhaaste

Vuoden 2022 Turun kirjamessut.. upea kokemus, nautinto, mukavaa ajanvietettä, ihanien ihmisten näkemistä sekä vaunujen työntämisen iloja ja harmituksia. Niistä oli tämän vuoden kirjamessut tehty, kun puolestaan viime vuoden, vuoden 2021 kirjamessut, veivät enemmän vain tunteiden pyörteisiin. Hashtag:n kirjamessut alta löytyy tunnelmia viime vuoden kirjamessuista, jos lukijana sinua kiinnostaa kerrata, mutta nyt pohditaan tämän vuoden kirjamessuja, jonka pääteemana oli kuvataiteet. (https://www.kirjamessut.fi/)

Turun kirjamessuilla tavalliseen tapaan ohjelmaa oli paljon, ja suurimman osan niistä olisin myös halunnut nähdä. Tällä kertaa kuitenkin painotin ohjelmiston seuraamista eri tavalla kuin viime vuonna. Valitsin kirjailijoita, jotka herättävät muistoja esim. Mauri Kunnas ja Juba Tuomola. Alustavasti olin myös kaavaillut käydä kuuntelemassa J.S. Meresmaata, Teemu Keskisarjaa ja Salla Simukkaa, mutta lopulta kävi niin, että J.S. Meresmaata en edes nähnyt, ja näin Teemu Keskisarjaa sekä Salla Simukkaa vain nopealta vilkaisulta, kun he olivat lavalla. Päivä myös taittui todella nopeasti, joten Cristal Snow:n kuunteleminen oli vain haave kaiken muun ohjelman mukana. Lukuintoani se ei kuitenkaan karistanut!

Mauri Kunnas Puisto -nimisellä lavalla

Mauri Kunnas herätti kuitenkin paljon muistoja, ja hänen uusin teoksensa Pippendorfin kirjavat kummitukset tarttui matkaan. Mauri kertoi hyvin kattavasti lavalla ollessaan kirjansa/kirjojensa takaisista ajatuksista, ja hänen haastattelijansa oli juuri sopiva kyselemään polttavia kysymyksiä, jotka veivät kuuntelijan kummitusten maailmaan. Uusi teos kertoo kahdesta nuoresta kummituksesta, Hempasta ja Lissusta, joiden pitäisi pukeutua uusiin valkoisiin lakanoihin. Internetistä tilatut lakanat ovatkin aivan kaikkea muuta kuin valkoiset! Millainen tarina mahtaa olla? Odotan innolla tämän lukemista, vaikka virallisesti itselleni tätä kirjaa en ostanut. Kävin jopa hakemassa Kunnaksen nimikirjoituksen teokseen muistoksi tyttärelle hänen ensimmäisistä kirjamessuista!

Toinen lastenkirja, joka minulle jäi käsiin oli 3 euroa maksava Ripaus taikaa: Pikkunoidat. Kustannus Mäkelän teos Raija Rintamäen suomennoksella esittelee pikkuisia noitia taikojen ja lentävien luutien kanssa. Teoksessa on kaikenlaisia siirrettäviä osia, jotka saa sivut elämään. Tässä katselukirjassa on riimittelevä lyhyt teksti, joka varmasti puhuttelee parhaiten taaperoikäisiä. Sarjaan löysin myös muita osia, kun tutkisin kyseistä teosta internetistä mm. yksisarvinen sekä haltijakeiju. Nämä voisi lainata kirjastosta, ja esitellä blogin puolella sarjan kokonaisuutena. 

Samalla, kun tein lastenkirja ostoksia, keräsin pieniä näytetilpehöörejä kaikista mahdollisista kojuista niin kuin tapoihini kuuluu. Mukaan tarttui karkkia, heijastimia, yksi kynä, tulitikkuja, mainoslehtisiä sekä itse lehtiä ja #ammattinakirjailija pinssi. Toivon joskus itse pääseväni tuohon pisteeseen, mutta tällä kertaa valitsin sen enemmän tuon tekstin Kirjahirmu vuoksi ☺

Juba Tuomola Puisto -lavalla

Toinen kirjailija, jonka kuuntelin kokonaan, oli Juba Tuomola. Myös Juba Tuomola herättää muistoja lapsuudesta. Hänen uusin teoksensa Viivi ja Wagner 25 - Rakkautta, röh! taklaa päähenkilöiden Viivin ja Wagnerin neljännesvuosisataa kestäneeseen liittoon. Tällä kertaa kuitenkin stripeissä esiintyy kolahdus, kun sika onkin löytänyt uuden naisen! Äääks kuinka kiinnostava aihe, joten teos meni välittömästi kirjasto varauksiin. Viivi ja Wagner on ollut mukana matkassa niin kauan kuin muistan, koska kuuluvat äitini suuriin suosikkeihin. Näitä sarjakuvia on aikoinaan leikattu lehdestä koristamaan keittiön valkoisia kaappeja, joten on hauska huomata, kuinka teokset liikuttavat myös minua. Juban haastattelu kirjamessuilla ei ollut kummoinen. En oikein päässyt sisälle haastattelijan kysymyksiin, ja Juba ei välttämättä ole kaikkein innokkain lavapersoona (oma tulkinta). Kuitenkin innostuin myös hänen lastenkirjasarjastaan, Minervasta. Olen kuullut siitä, mutta en lukenut, joten taitaa mennä testiin kun sitä ohimennen sivuuttiin lavalla. 

Palaten kerättyihin tilpehööreihin, joita pääsääntöisesti keräsi mettämiäheni pysähtymällä keskustelemaan politiikasta, päädyimme perussuomalaisten kojulle, josta käsiimme jäi muovipussillinen tavaraa ja pitkä liuta mielipiteitä. Siinä samassa miäheni keskustellessa, yritin itse kovasti vilkuilla lavalle, jolla Teemu Keskisarja oli kertomassa Hattujen sota -teoksesta. Minulta jäi välistä sekä Teemu Keskisarja, että politiikkaan liittyvät mielipiteet, koska hälinässä on hyvin vaikea keskittyä kahteen asiaan ihmisten väistelyn lisäksi. Tästä siirryttyämme eteenpäin, esoteriaa ja okkultismia keräilevä miäheni päätti alkaa tekemään ostoksia. Ensimmäiseen kojuun pysähtyessämme oli keskustelu käynnissä, ja mukaan tarttui Pekka Ervastin kolme teosta: Gnostikot, Mitä on magia? sekä Palaammeko maan päälle? Nämä pienemmät lehtiset Mitä on magia? sekä Palaammeko maan päälle? käsittelevät Pekka Ervast:n puheita ja esitelmiä, joita on nidottu yhdeksi luettavaksi tekstiksi. Pekka Ervast:n Gnostikot teos on puolestaan näköispainos, jossa käsitellään oman aikamme probleemoja. 

Aikamme probleemoista luonnonvoimiin; kaikillahan on teos jota ilman ei vain voi poistua kirjamessuilta, kirjakaupasta eikä edes kirjastosta? Näin kävi myös miähelleni sekä minulle. Miäheni löysi tämän Esko Jalkasen Luonnon salaiset voimat teoksen, joka oli miähelleni se yksi teos, jota ilman ei voi poistua messuilta. Jostain syystä se oli osunut silmiimme heti jo ensimmäisen tunnin aikana, mutta jätimme sen vielä hetkeksi odottamaan hyllyyn. Teos kuitenkin odotti siellä ottajaansa, ja hyvällä hinnalla se lähti kotiin kanssamme. Teos on kyllä minustakin kiehtova, koska olemme paljon eräillessämme pohtineet luonnon voimia, niiden parantavia vaikutuksia sekä ylipäätänsä olemassa oloa. Teos iskee siis suoraan sisimpäämme, ja käsittelee luonnon oman sisäisen vastustuskyvyn romahtamista ihmisen käsissä.

Jatketaan okkultismin parissa, ja päästään vihdoin teoksiin, jotka ostin itselleni. Ensimmäisenä teos, jonka ovat toimittaneet Anni Kuu Nuppunen ja Artemis Kelosaari. Teos kantaa nimeä Kiima - eroottisia tarinoita. Kaikki alkoi itseasiassa toisesta teoksesta, jonka ostin salakirjojen pöydästä (mistä myös tämä on), kun itse Juha Jyrkäs, kirjailija, loistavalla myyntipuheella sai minut haluamaan myös tämän teoksen. Olen aina ollut perso seksuaalisuudelle teoksissa, eritoten vielä voimakkaille eroottisille ilmaisuille ja teksteille. Tässä teoksessa on sitä kaikkea, mikä on minun ei-niin-salaisia kiinnostuksen kohteitani. Ja lisäksi, miksi tämä teos tuli ostettua, johtuu siitä, keitä kirjailijoita teoksesta löytyy Juha Jyrkäksen lisäksi. Teoksen sisällysluettelossa on tällaiset tarinat, jotka osuivat silmiini: J.S Meresmaa: Minun jälkeeni elämä; Magdalena Hai: Nirvana sekä Hanna Morre: Härkätanssi. Kuka haluaisi avata, miten nämä ovat päätyneet näihin kansiin? Onko kenelläkään tietoa, koska asia on oikeasti todella todella mielenkiintoinen!?!

Miten voi siis olla mahdollista, että tämä teos osui käsiini? Ja vielä salakirjat -pöydästä, joka kannattelee useaa hyvinkin houkuttelevaa teosta ja valitsin sieltä kirjailijan suosituksesta tuon teoksen. Ja kuten aiemmin mainitsin, jokaisella on se yksi kirja, jota ilman ei voi jäädä vaan se on saatava mukaan. Minulle se oli teos nimeltä Okkultismia ja erotiikkaa, toimittanut M.A. Meretvuo. Tämänkin teoksen olimme huomanneet jo aiemmin, mutta jätin sen odottamaan, koska jos sen oli tarkoitus tulla mukaani niin en löydä vastaavaa houkuttelevaa teosta mistään. Ja niin sen vain oli tarkoitus lähteä käsissäni kotiin. Okkultismia ja erotiikkaa on antologia syksyn 2015 runokilpailussa esiintyneistä runoista. Tässä antologiassa kootaan yhteen taustoja aiheesta okkultismi ja erotiikka, nostetaan esille runokilpailun parhaimmisto sekä esitellään kuvaliitteiden muodossa taidekilpailun parhaimmistoa. Odotan tämän teoksen lukemista erityisen paljon! Saan myös ikuisuus tavoitteeni "lue runokirja" kuitattua vihdoin ja viimein tämän teoksen luettuani.

Kaiken kaikkiaan aivan mahtava reissu Turkuun! Olen hyvilläni kirjamessuista, ja kuinka meidän 2kk tyttömme jaksoi siellä. Teimme jokaiselle sopivia kirjalöytöjä, ja olen iloinen kun pääsen lukemaan kaikkien tekemiä löytöjä ja juuri sopivasti halloweeniksi. Kuten jo kattauksesta huomaa, tähän kuuhun on monia sopivia teoksia, ja myös lukuhaaste. Yöpöydän kirjat - Niina jälleen jaksaa emännöidä Halloween-lukuhaastetta 1.- 31.10 välisen ajan. Kävin ilmoittautumassa jälleen mukaan, ja lukupino muodostui kuin itsestään. 

Käykää linkin takaata katsastamassa ketä kaikkia on mukana, sekä ohjeistusta jos kiinnostusta löytyy. Turun kirjamessu tunnelmissa on ollut myös mm. Oksan hyllyltä - Marika ja Kirsin kirjanurkka - Kirsi. Käykää fiilistelemässä myös heidän messutunnelmat, ja nauttikaa alkaneesta lokakuusta. 

Postauksessa mainitut teokset: 

Ripaus taikaa: pikkunoidat
alkuteos My Magical Witch
kustannus-Mäkelä Oy 2019

Pippendorfin kirjavat kummitukset
Mauri Kunnas
sivumäärä 26
Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2022

Gnostikot
Pekka Ervast
sivumäärä 229 (+luettelo)
Ruusu-Ristin kirjallisuusseura R.Y. & Kristosofinen kirjallisuusseura R.Y.
Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 1982

Mitä on Magia? (Helsingin esitelmiä Helmikuulla 1929)
Pekka Ervast
sivumäärä 96
Ruusu-Risti, Helsinki 1932

Palaammeko maan päälle?
Pekka Ervast
sivumäärä 16
Teosofinen kirjakauppa ja kustannusliike, Helsinki 1914

Luonnon salaiset voimat
Esko Jalkanen
sivumäärä 202
Amer-yhtymä Oy Weilin + Göösin kirjapaino, Espoo 1986

Kiima - eroottisia tarinoita
sivumäärä 252
Osuuskumma-kustannus, Tampere 2020

Okkultismia ja erotiikkaa

toim. M.A. Meretvuo

sivumäärä ~120

Salakirjat

Printon As, 2015

Messuviikonloppu; Elämä on illuusio

Näin Turun kirjamessujen alkamisen kunniaksi on hyvä hieman palata (lyhyesti) viime vuoden messuissa tehtyihin ostoksiin. Jos haluat lukea kokonaisuudessa kommenttejani viime vuoden kirjamessuista, voit tehdä sen täällä. Nyt kuitenkaan en palaa viime vuoteen vaan sieltä ostettuun kirjaan ja tänään alkavaan kirjamessuhuumaan. Ostin vuosi sitten Turun kirjamessuilta sarjakuva teoksen, jonka aiemmin ilmestyneen kaverin olin lukenut jo hieman etukäteen.

Puhun tietenkin Sarah Andersen:in huvittavista sarjakuva teoksista, Aikuisuus on myytti sekä Elämä on illuusio. Kirjailija taklaa täysillä nuoruuden ihmeellisen maailman kauhuihin ja kiusallisiin tilanteihin, joihin voi lukea mm. turhanpäiväisen netissä pyörimisen ja sohvalla kököttämisen sekä halun vain olla pyjamalla kotosalla. Sarjakuvamaiseen muotoon luodussa teoksessa on mustavalkoinen yksinkertainen kuvitus, jossa yltiö söpösti piirretty tummahiuksinen tyttönen ja pupu seikkailevat arkisimmista arkisimpien hankalien asioiden keskellä. 

Aikuisuus on myytti tuli luettua aika tuurimaisesti ennen toisen osan löytämistä. Taidankin pitää silmäni auki, jos jostakin tämä teos ilmestyisi minulle ja saisin sen kirjahyllyä lämmittämään. Elämä on illuusio on kuitenkin yhtä hauskaa luettavaa. Teos taklaa jatkaen Andersen:in huvittavia teemoja mm. maaiman vaatimuksia pikku mustista mekoista ja pyykkilauta vatsoista. Teos tuo stripeissä (on aika hieno sana, joten oli pakko kokeilla käyttää sitä) esille monille tuttuja kamppailuja rahan kanssa, pizzan tilaamisen kansssa sekä vatsakramppeja. Ehdottomasti yksi sarjakuvan lempistripeistäni perustuu kissoihin! ♥

Andersen:in sarjakuvat ovat siis tehneet minuun vaikutuksen, jonka seurauksena voinkin sanoa lukeneeni muutaman hyvän sarjakuva teoksen. Yritän tosiaan löytää tuon teoksen hyllyyn Elämä on illuusio -teoksen viereen. Voisikohan Turun kirjamessuilla onnistaa vai joudunko internetin maailmasta sen tilaamaan? Toisaalta nyt tuntuu siltä, ettei haluaisi kannustaa tätä maailman ylikuluttamista, mutta kirjathan eivät koskaan vanhene?

Tänään on kuitenkin aika matkata Turkuun, takaisin tuttuun kaupunkiin ja tapaamme vanhoja ystäviä ja viettämään yhdessä aikaa Turun kirjamessuilla. Tapana on aina ollut viettää pääsääntöisesti yksi päivä näillä messuilla sen mukaan, minkä päivän ohjelma eniten kiinnostaa. Tänä vuonna hyppään lauantaipäivän ohjelman vietäväksi. Mukaan messuseuraksi lähtee mieheni, tyttäremme ja tyttäremme kummitäti. 

Nostan vielä lyhyesti muutaman houkuttelevan ohjelma numeron, johon toivon ehtiväni piipahtaa; nämä kirjagram:in järjestämät ohjelmat kiehtovat, jos vaikka lauantain ehtisi aloittamaan sillä. Sen jälkeen toivon ehtiväni kuuntelemaan Juba Tuomolaa, joka kertaa Viivi:stä ja Wagner:sta; sarjakuva täyttää tänä vuonna 25 vuotta; samanaikaisesti on kuunneltavissa Mauri Kunnas, joka kertaa kummituksista sekä  J.S. Meresmaa uuden teoksensa Kenties tapan sinut vielä kanssa, joten siinä täytyy tehdä valintoja. 

Teemu Keskisarja kertoo Suomen historian vähiten tutkituimmasta sodasta klo 12:25, joten sitä todennäköisesti käydään kuuntelemassa, vaikka tällä kertaa aihe ei minua täysin kiinnostakaan. Tämän jälkeen on mahdollista vielä käydä kuuntelemassa Salla Simukkaa ja hänen kertomistaan teoksestaan ja minua myös kiinnostelisi vielä Cristal Snow ja hänen keijugenrensä iltapäivästä 14:25. Ja tässä siis vain ketä itse toivon kuulevani, katsotaan ketä sitä päätyy kuuntelemaan.

Hauskaa kirjan täyteistä viikonloppua jokaiselle!

Tunteiden pyörteissä: Turun Kirjamessut

Kaikki tietävät sanonnan: "when one door closes, another opens". Tällä viikolla olen testannut tämän lauseen uskottavuutta, hyvin ja paljon. Olen muutaman vuoden aikana tehnyt, en vain täällä blogissa, mutta myös elämässä ratkaisuja, jotka vievät kaiken kaikkiaan kohti omia haaveitani. Tämän seurauksena on joutunut tekemään valintoja, jotka lopettavat asioita eli sulkevat ovia. Onneksi elämässä on aina mahdollisuus avata niiden tilalle uusia asioita, vaikka toisinaan tuntuukin, että ne ratkaisut ovat hyvin kaukaisia. Viikko on siis mennyt hyvin monenlaisten tunteiden viemänä, eikä ainakaan hyvin ihana ja iloa tuottava viikonloppu auttanut selkeyttämään asioita, vaikka sen ajattelisi niin tekevänkin. 

Nyt on kuitenkin ollut juhlallinen viikonloppu, koska toinen lapsuudenkaverini meni naimisiin. Häät vietettiin vanhassa kivinavetassa, joka oli hyvin romanttinen viininpunaisen teemavärin sekä lyhdyillä ja valoketjuilla valaistuneena. Äänentoisto oli hieman hankaluuksia tuottava, koska olimme käytännössä ulkona, lukuunottamatta navettaa eli kattoa + kiviseiniä. Häät olivat kauniit, niin morsiankin. Hääkuvia tuli otettua aika reilusti, ja ruoka oli maittavaa, mutta viikonlopun yhtenä suurimmista koho kohdista toimi Turun messukeskuksessa järjestetyt Kirjamessut (yhdessä ruoka- ja viinimessujen kanssa).

Asioiden tapahtumisen virtaa ei toisinaan voi pysäyttää, joten osallistuin kirjamessuille yhdessä metsämiehen kanssa. Olimme molemmat yhtä innoissamme tapahtumasta, ja vaikka itse hullaannuinkin välillä aivan täysin, koska kirjat, niin metsämies piti minut aisoissa. Sunnuntaina aloitimme jo aikaisessa vaiheessa kirjamessutunnelmat Sini Helmisen sekä J.S. Meresmaan uutuus teosten esittelyillä Kallas-osastolla. Kirjailijat kertoivat uusimmista teoksistaan, Sini Helminen Hurmeesta ja Meresmaa Khimairasta. Suureessa hallissa muodostui haasteeksi äänentoisto, koska samanaikaisesti tapahtui myös hallien muilla lavoilla haastatteluita ja keskustelupaneeleita. Kuuntelin kuitenkin keskittyneenä näiden kahden kirjailijan sujuvaa keskustelua heidän teoksista, miten aihe oli valikoitunut ja millaisia teemoja teoksissa nousee esille. Itse en ole vielä koskanut sormellakaan Khimairaan, mutta toisaalta jäi sellainen olo, että kyseisen säeromaanin voisi itsekin lukea. 

Kirjamessujen ohjelma oli hyvin monipuolinen, joten kuljimme hieman hämillämme ympärinsä, koska katseltavaa oli reilusti. Muutama kirjailija selkeästi veti yleisöä puoleensa reilulla kädellä, kuten haastattelussa ollut Tolkkien tulkkina -teoksen kirjailija. Koimme itse, että tätä on turha jäädä kuuntelemaan, koska porukkaa oli niin paljon kuuntelemassa. Eikä itsellä ole kauheasti pituutta, joten näköyhteyttä lavalle ei ollut. Ehdimme kuitenkin tässä välissä kiertämään messuja hyvän tovin. Löysin Sammakon kirjakauppa myyntipisteestä itselleni uuden kirjan. Sarah Andersenin sarjakuva teos Elämänhallinta on illuusio tarttui matkaani tästä pisteestä. Luin aiemmin tänä vuonna yhden Andersenin teoksen, Aikuisuus on myytti -nimeä kantavan sarjakuvateoksen. Nopealla vilkaisulla tämäkin teos vaikutti yhtä luettavalta. Minullahan on myös mustetta ikäänkuin aihetta sivuuttaen. Kädessäni lukee "control is only a illusion". Toisaalta olen yhäkin sitä mieltä, että asia pitää paikkaansa. Hyvällä tavalla.

Kirjamessut jatkuivat aina messukeskuksen viimeisiin tunteihin saakka, mutta halusimme tietenkin saada kaiken kattavan kokonaisuuden myös ruoka- ja viinimessuista. Hassu sattuma kuitenkin tapahtui tätä ennen, koska en ilmeisesti ollut lukenut ohjelmisto niin selvästi. B-hallin tieto osastolla alkoi yhtäkkiä Teemu Keskisarjan keskusteluhetki hänen uusimmastaan teoksesta, Kyllikki Saari: mysteerin ihmisten historia. Olen ollut tietoinen jo pitkään, että olen sukua kyseiselle kirjailijalle, mutta koskaan ei ole ollut mahdollista esitellä itseäni. Kuinka ollakaan, eiköhän isovanhempani olleet kuuntelemassa kirjailijan keskustelua, jonka seurauksena nopeiden tapahtumien jälkeen olin esittäytymässä itse kirjailija Teemu Keskisarjalle. Isovanhempani myös ostivat minulle myös tämän uusimman teoksen, joka on nyt signeerattu Turun kaikille Keskisarjoille. Räiskyvien ajatusten kautta tämä teos on nyt täällä. Odotan mielenkiinnolla. En ole aikaisemmin tutustunut Teemu Keskisarjan teoksiin, mutta nyt on syy lukea edes yksi teos.

Löysin vielä tällaisen omituisen näköisen kojun, jota hetken tutkittuani huomasin sisältävän mitä kauniinpia leimasimia. Keskustelin itse valmistajan kanssa, joka kertoi että heillä on kunnon tehtaat muualla Suomesta. Hänkin on nyt vain koronan takia Suomen kamaralla, samoin kuin messujen vuoksi. Mielestäni ajatus, että on löytänyt jotain mitä tehdä muiden iloksi... on upea tapa käyttää elämä. Ja nämä leimasimet olivat hyvin kauniita. Päädyin siis ostamaan yhden. Viisi sakarainen tähti tarttui matkaan, maksoin vain 5 euroa eli ei todellakaan ollut hinnalla pilattu. Kävin myös tutkimassa hieman heidän internet sivustoja, ja sielläkin näkyi todella kauniita erilaisia leimasimia. Jos tiedät jonkun innokkaan askartelijan, suosittelen pyörähtämään Bloca Wallah -nimisessä verkkokaupassa.

Näiden outojen sattumusten seurauksena päädyimme pyörähtämään ruoka- ja viinimessujen puolella viimeinkin. Sieltä löytyi useampikin hunajavalmistaja, ja jopa mehiläisiä ja heidän kuningatar. Myös mehiläisvahakynttilöitä oli myynnissä, joten katselin itse kiinnostuneempana niitä, kuin niitä mehiläisiä. Minulle ei tulisi mieleenkään, että ryhtyisin kasvattamaan mehiläisiä. Mehiläisiä? Kenelle tulisi sellainen mieleen? Arvostan kuitenkin sitä kädentaitoa, ja luovuutta mitä kaikkea mehiläisvahasta aina hunajaan saakka kyetään valmistamaan noiden pienien pörrääjien avulla. 

Ruoka- ja viinimessuilla oli todella vähän loppupeleissä kojuja (tai maistiaisia), mutta löysimme suuren pöydän erilaisia sieniä. Metsämieheni pääsi oikein elementtiinsä, ja sepittämään sienistä minulle, tietämättömälle. En syö sieniä. Löysin kuitenkin mielestäni kauniin sienen, josta nappasin kuvan. Mielestäni tässä sienessä nuo "säikeet" kulkevat kauniisti lainehtien. Loppupeleissä moniin arvontoihin osallistumisen jälkeen pikkuroinaa jäi yllättävän vähän käteen, muutama heijastin, lakua ja kirjanmerkkejä. 

Kirjamessut tarjosivat teemansa mukaisesti musiikkia monessa muodossa. Oli vinyylilevyjä ja cd-levyjä, oli soittonurkkaus ja musiikista kiinnostuneita myyjiä ja ihmisiä. Musiikki oli hienosti nostettu esille unohtamatta kirjallisuuden merkitystä ihmisille. Kirjamessuilla oli tietenkin myös lasten nurkkaus, jossa lapset pääsivät kuuntelemaan luettuja satuja. Kävin itse katsomassa siellä muuminäytettelyn takia. A:sta Ö:hön muumien matkassa -nimeä kantanut näyttely esitteli Toven kuvitusta muumihahmoista. Näitä samoja hahmoja löytyy Paula Nivukosken ja Annika Sandelin ABC-kirjoista. Yhtenä ihana erityispiirteenä kirjamessuilla oli se, että jokainen sai yhden tällaisen ABC-teoksen mukanaan kotiin, nimittäin lukupäiväkirjan muumiteemalla. Se tarttui matkaani aivan viime metreillä, ja onneksi kävin sellaisen nappaamassa mukaan. 

Turun Kirjamessut sitoi ihanasti yhteen kirjallisuuden värit ja musiikin. Ohjelma oli monipuolista ja runsasta, joten messuilla sai helposti kulumaan useammankin päivän. Olen vieläkin hieman häkeltynyt viikonlopusta, mutta nyt uutta viikkoa (ja mahdollisuuksia) kohti!