Tavallaan siis luotan myös siihen, että voin avoimesti käsitellä teosta, koska oletan suurimman osan olevan lukeneen kyseisen teoksen jo vuosia sitten, vaikka itse tulen hieman myöhässä. Halusin kuitenkin ex-työtoverini kehotuksesta, tarttua teokseen, jonka seurauksena minun tulee kyllä lukea koko sarja valmiiksi ihan vain, koska it just goes like that. Eli tämän vuoden tavoite: Lukea Harry Potter -saga ensimmäisestä viimeiseen teokseen. Sellainen leikkimielinen tavoite, joka minulla viime vuodellakin oli, kun yritin kovasti monipuolistaa lukutottumuksiani, mutta esim. runoteos jäi yhä lukematta. Olisiko siinä toinen mahdollinen haaste tähän vuoteen: runoteos? Laskeskelin myös, että Harry Pottereilla saan mukavasti ruksitettua useamman kohdan Helmet -lukuhaasteesta (Pieni Helmet-lukuhaaste 2022).
Tällä kertaa ruksitan suoraan yhden mahdollisesti vaikeimmista Helmet-kohdista, eli kohdan numero 13. Kirjan luvuilla on nimet. Harry Potter kuuluu aika poikkeuksellisiin teoksiin siinä mielessä, että jokainen luku on sekä numeroitu että nimetty, esim. " -Neljäs luku- AVAINTEN VAHTI" (Harry Potter ja viisasten kivi: J.K. Rowling, sivu 55). Ja näin jokainen 17 lukua on nimetty kirjan 335 sivulla.
"Viimeiseksi ennen kuin hattu putosi silmille Harry näki salillisen ihmisiä, jotka kurkottelivat kaulaansa nähdäkseen hänet paremmin. Sitten hän näki pelkkää mustaa hatun sisässä. Hän odotti" (J.K. Rowling - Harry Potter ja viisasten kivi, sivu 135)
Tavallaan olen aika yllättynyt teoksen tyylistä, ehkä se lapsenmielisyys, joka sieltä nousi esille, mutta jotenkin se ei ehkä sykähdyttänyt niin paljon kuin olisin ajatellut. Johtunee ehkä myös osaksi siitä, että viisasten kivi ei ole ikinä ollut lemppareitani, ja sitä myöden jäänyt aina vähän kuin omanlaisekseen. Elokuvissakin viisasten kivi jää helposti yksinäiseksi, ja jotenkin en saa sitä liitettyä Harry Potterin maailmaan, vaikka kuinka yritän. Siinä on jokin suuri kasvu, joka tapahtuu salaisuuksien kammioon siirryttäessä, että jotenkin sen hieman kasvaneemmat hahmot ovat mieleeni enemmän.
Yllätyin teoksessakin kuinka monen kirjavia hahmot lopulta olivat. Esim. Ron on mielestäni kuvattu hieman erilaiseksi, mitä itse elokuvissa. Teoksessa on selkeästi rohkeampi ja menevämpi Ron, mitä ehkä elokuvissa on tuotu esille. Myös Neville on kuvattu kirjassa vielä vahvemmin ujoksi hahmoksi, mitä hän elokuvissa niinkään mielestäni on. Toivon, varsinkin Nevillen kohdalta, muutosta teoksien edetessä: kasvua. Sanon myös, että teoksessa saa nopeasti sellaisen olon, että Potterille vain tietoa satelee, joka suunnasta. En täysin muista, tuliko tietoa noin runsaasti elokuvissa esille, mutta teoksissa Potter tietää jo yhtä sun toista ennen kuin teos edes loppuu. Ja olen kuitenkin teoksessa numero yksi.
Tavallaan myös nautin siitä, että tarinan tietää jo entuudestaan, koska tämä teos tavallaan täydentää tiettyjä kohtia siitä. Mielestäni kirja antaa aina suuremman kuvan tarinasta, ja enemmän valtaa omalle mielelle seikkailla noitien ja velhojen maailmassa ja luoda omanlaista kuvaa hahmoista ja tapahtumista. Minua kyllä hieman aluksi hämmensi Rowlingin tyyli kirjoittaa, mutta onneksi siihen tottui nopeasti ja teos oli yllättävän nopea luettava.
Olen aika tottunut jo näihin "hyvänmielen" -lopetuksiin, jonka tämäkin teos piti sisällään, mutta toisaalta se ei haittaa mitään. Asioita, jotka saa hyvälle mielelle, on hyvä olla päivittäin. Pienimmätkin, kuten luet hyvän teoksen, on oikeasti oivallinen kiittämisen aihe. Ei saisi aliarvioida hyvän kirjan parantavaa voimaa!
Harry Potter ja viisasten kivi
eng. alkuteos Harry Potter and the Philosopher's Stone
J.K. Rowling
suomentanut Jaana Kapari
sivuja 335
Ensimmäinen suomenkielinen painos 1998
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti