Kesälukumaraton número dos, tässä tunnelmat

Joskus aikoinaan yläasteella luin Espanjaa kaksi vuotta, mutta sen opiskelu loppui, kun peruskoulun päättötodistuksen sain käsiini. En siis osaa Espanjaa tuon enempää, mutta mielestäni se jotenkin sopi tähän aamuun. Tänään, lauantaina, on aika lukumaratonata toisen kerran. Kesälukumaraton numero kaksi, 29.8., vierähti siis käyntiin, ja päätin tällä kertaa sijoittaa oman lukemiseni täysin lauantaipäivälle. 

Lukumaratonin käytäntö on sama, joten tarkoitus on lukea 24 tuntia itse tauoittaen. Jokainen tauko lasketaan suoritusaikaan, mutta niitä kuitenkin kannattaa pitää. Itse pohdin pitkään osallistunko vaiko enkö. Monet asiat pyörivät mielessä ja toteutuksessa, mutta päätin joka tapauksessa osallistua. Kirjastopinoa olen saanut luettua aika vauhdilla, ja muutaman teoksen bloggaus odottaa loppusilauksia (taas, vieläkin, aina..) ja julkaisua. Kuitenkin päätin, että lukumaratoneja ei vain voi jättää välistä, joten tämä korvaa nyt kaikkien keskeneräisten bloggauksien loppusilauksien valmistelun.

Tällä kertaa lukumaraton emäntänä toimii Yöpöydän kirjat -blogin Niina. Hänen bloginsa puolelta löytyy kattava infopaketti lukumaratonista, ja pääset kurkistamaan sen täällä. 

Itse olen valinnut tähän lukumaratoniin vain yhden teoksen. J.R.Ward on ehdottomasti yksi lempikirjailijoistani. Hänen Mustan tikarin veljeskunta -sarja on lumonnut minut, niin alkuperäiskielisenä kuin suomennettuina versioina (suomennettuina löytyvät omasta hyllystä). Päätin siis vihdoin tarttua J.R.Ward toiseen fantasia- ja romantiikka-aiheiseen sarjaan. Lukumaraton kirjana toimii: 

Halu

Langenneet enkelit -sarja 1.osa

englanninkielinen alkuteos Covet

J.R. Ward

suomentaja Tanja Kielinen

sivuja 541

Basam Books, 2012, Helsinki

Lukuiloa kaikille, lukumaratonini starttaa nyt!!

(Lukumaratoni aikani: la 9:00 - su 9:00)  

Los Angeles? klo 9:12

En ehtinyt edes avaamaan teosta, kun ryhdyin ihmettelemään, miten blogi julkaisi tämän päivittyvän  blokkauksen perjantai 28. päivän puolelle. Hetken asetuksissa pyörittyäni, totesin, että olen ilmeisesti lähtenyt Los Angeles:iin yllättäen reissulle, koska aikavyöhykkeeni oli vaihtunut Yhdysvaltojen aikavyöhykkeeksi. Kauankohan tämä bugi on ollut? 

!! Kaikille tiedoksi: kotona, Suomessa ollaan. Vältän tartuntoja, kiitos.

DIY & Caldwell klo 13:19

Tässä lukemisen ohella olen toden totta tehnyt hieman do-it-yourself projektia, mutta unohdetaan se nyt, ja keskitytään Caldwelliin, Treziin, Reverendiin.. Mustan tikarin veljeskunta on tuotu tähän teokseen pienenä lisämausteena! Lukeminen on heti ollut paljon houkuttelevampaa, kun teoksessa seikkailee muutama tuttu hahmo hyvin pienenä sivuosana ja miljöö pysyy samana, vaikka päähenkilöt ovat vaihtuneetkin. Ps. Trez on ehdottomasti yksi lempihahmoistani koko Mustan tikarin veljeskunta -sarjassa, joten yhdistelmä näiden sarjojen välillä on herkullinen!

Jim Heron klo 15:10

"Elämässä ei kuitenkaan ollut oikoteitä ja virheistä joutui maksamaan."

(J.R.Ward: Halu - Langennut enkeli osa 1, sivu 22)

J.R.Ward luo raa'an ja rajun kuvauksellisen teoksen jälleen kerran. Päähenkilö Jim Heron on itseensä vetäytynyt (joo, ehkä sellaista ilmaisua voisin nyt ainakin alkuun käyttää hänestä..), mystinen ja kova. Hänet vedetään keskellä enkeleiden ja demoneiden välistä sotaa langenneena enkelinä, jonka tavoitteena on pelastaa seitsemän ihmissielua. Heron on salaisuuksien peitossa. Tämä pimeyttä, raakaa voimaa ja kostoa täynnä oleva hahmo.. kuinka hän pystyy pelastamaan seitsemän ihmissielua?

Huomasin tässä takaisin blogin puolelle tullessani, että unohdin kirjata lukemani sivut. Onpas pää täynnä asioita, kun unohtelee näin kauheasti kaikkea. Sain oman DIY-projektini valmiiksi ja kiinnitettyä, joten pystyn nyt illan antamaan pelkästään kirjallisuudelle ja J.R.Ward:lle. Nyt on kuitenkin aika syödä jotakin ennen kuin jatkan teoksen parissa. Teos on tähän mennessä ollut positiivinen kokemus, kuitenkin pelkään samankaltaisuuksien sarjojen välillä kasvavan yhä, ja itselläni on jo liian vahva aavistus tulevasta..

sivuja tähän mennessä 87

Aamupalaa, lopputunnelmia, J.R.Ward & laiskaa lukemista klo 8:55

Eilen en enää jaksanut yöaikaan ryhtyä kirjoittamaan, mutta etenin teoksessa hyvää tasaista tahtia. J.R.Ward luo Taivaan ja Helvetin ympärille mielenkiintoisen aiheen seitsemästä kuolemansynnistä, joka toisaalta puhuttelee minua ja toisaalta ei. Huomaan mielessäni paljon vertailevani Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa tähän, joten ei ehkä kuitenkaan ole parasta idea tuoda sieltä hahmojen tähän sarjaan. Ainakin minulle lukijana tämä on todella hämmentävä piirre, varsinkin kun Mustan tikarin veljeskunta -sarja on vain yksinkertaisesti niin upea kirjasarja. Teosta en täysin saanut luettua loppuun saakka, mutta luen sen tämän päivän aikana kuitenkin. Olen sen verran utelias. 

Lukumaraton meni hyvin rennoissa tunnelmissa. En usko, että olisin koskaan aiemmin osannut ottaa näin rentoa asennetta, ja lukea silloin kuin teki mieli. Sivujakin kertyi yllättävän hyvin, vaikka huomioni olikin välillä asuntoni sisustuksessa. Pienten DIY -projektien ja uuden värimaailman hahmottaminen on yllättävän piristävää. J.R.Ward - Halu ruksittaa vielä yhden Helmet-lukuhaastekohdan, joten saan haastetta vielä hieman eteenpäin, koska aika käy vähiin. Kirjailija J.R.Ward on kirjoittanut yli 20 teosta, joten kohta on osuvasti nro 12. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 teosta. 

Lopputulos: J.R.Ward - Halu (Langennut enkeli osa 1) luettuja sivuja yhteensä 271

Sytytä valot! Pieniä kauniita tarinoita / Sammuta valot! Pieniä kauheita tarinoita

Ilmeisesti Salla Simukan teoksista on löytynyt tähän hetkeen monta osuvaa teosta, joista olen nauttinut. Olen nyt hetkittäin huomannut Simukan teosten kauneuden kokonaisuuksina, joita on lukijana mukava napostella menemään. Tässäkin teoksessa oli hieman yli 140 sivua, joten se meni yhtenä suupalana. Pidän myös novelliteoksista tällä hetkellä, koska niiden lukeminen on nopeatempoista, eikä tarvitse keskittyä monen sivun pituiseen teokseen, joka käsittelee alun, keskikohdan, huipennuksen ja lopun. Novelleissa ja lyhyissä tarinoissa pääasia on huippukohta, ja ytimekäs loppu. Tietenkin jokainen tarina pitää sisällään alun, keskikohdan, huipennuksen ja lopun, mutta pituus ja painoarvo vaihtelee. 

Yksissä kansissa vielä kaksi teosta, ja yhteensä 20 tarinaa! Olin haltioissani, kun tämä realiteetti hahmottui mielessäni. Salla Simukan teos Sytytä valot! Pieniä kauniita tarinoita / Sammuta valot! Pieniä kauheita tarinoita pitää sisällään yli 140 sivua tekstiä lyhyinä ja ytimekkäinä tarinoina. Kaksi osainen teos käsittelee erilaisia tarinoita kahdesta näkökulmasta, pienen sitovan otteen avulla. Käsittelen ensin Sytytä valot! Pieniä kauniita tarinoita puolen teoksesta, koska tein valinnan lukea ne ensin. Luettuani molemmat osat, tuntuu että valinta oli väärä, mutta molemmissa puolissa oli maagisen paljon tapahtumia, tilanteita ja houkutuksen kohteita. 

Olin täysin sitä mieltä, että kauniit tarinat vain kuuluu lukea ensin, joten ryhdyin epäröimättä lukemaan teoksen "kaunista" puolta. Sytytä valot! käsitteli 10 eri päähenkilöä ja teemaa luoden yllättäviä tarinoita. Jokainen tarina ei kuitenkaan minuun uponnut, mutta mielestäni kirjailija Salla Simukka onnistui miellyttämään lukumakuani paremmin kuin muutaman aiemman kirjailijan kokoamat novelliteokset. Ehkä tässä kyseisessä teoksessa novellien pituudet ja sisältö sopi enemmän minulle kuin aiemmin lukemissani. 

Myös tarinoiden kokonaisuus ja muoto oli paremmin luotu. 10 kaunista tarinaa piti sisällään kaikkea ensimmäisestä suudelmasta rakkauteen sekä ilosta ja kaipuusta aina tunteiden vuoristorataan saakka. Tarinat olivat herkkiä, mutta mielessäni kyti kokoajan ajatus siitä, että olivatko ne niin kauniita lopulta? Vai onko se niin, että ennen kuin kauneus näkyy ulospäin täytyy luopua asioista, tehdä työtä, vuodattaa verta, hikeä ja kyyneleitä? Vasta sen jälkeen näkee oikean kauneuden. 

"Sinänsä oli helpotus, ettei tarvinnut esittää mymmeliä. En tiedä, olisinko edes osannut. 

Sen tiesin varmasti, etten olisi jaksanut olla roolissa päivästä toiseen. 

Olin käynyt ilmaisutaidon lukion, mutta en ollut ikinä halunnut näyttelijäksi." 

(Salla Simukka: Sytytä valot! Pieniä kauniita tarinoita

tarina 2. Etäisyys sivu 11)

Kauniita tarinoita oli 77 sivun verran, joista kaksi jäi parhaiten mieleeni. Kirjailija tuo hyvinkin kapeassa tekstissä hyvin esille päähenkilön luonnetta, elinympäristöä ja tunteita. Jokaiseen päähenkilöön sai jonkinlaisen yhteyden, eikä teos sen osilta kuivunut kokoon. Kauniita tarinoita lukiessani minulla oli hymy huulilla melkeinpä kokoajan, vaikka tarinoissa päähenkilöt joutuivatkin valintojen eteen kerta toisensa jälkeen. Hymy hyytyi kuitenkin nopeasti, kun käänsin teoksen ympäri.

Sammuta valot! Pieniä kauheita tarinoita oli 66 sivua täyttä raakaa pimeyttä ja julmuutta. Jokaisessa tarinassa oli erilainen paino pimeyden suhteen, mutta kuitenkin näiden 10 tarinan lukeminen oli huomattavasti raskaampaa kuin teoksen toisen puolen. Jokin kuitenkin houkutteli minua jatkamaan teoksen parissa, vaikka kauhukirjallisuudesta en pidäkään. Jokainen tarina "tällä puolella" oli hyvin vakavasta teemasta, mutta kirjoitettu tarina oli kuitenkin niin lumoava, että se piti lukijaa otteessaan. Kauheita tarinoita lukiessani ryhdyin pohtimaan, että onpas tutun oloista tekstiä. Osan kymmenen tarinan kohdalla tuli tunne, että minähän olen juuri lukenut tämän, kunnes ymmärsin kirjailijan luoman yhteyden teoksen eri puolien välille. En paljasta tästä sen enempää, jollen jo liikaakin paljastanut!

"- Kerron, kun olet vähän vanhempi, isä huokaisi."
(Salla Simukka: Sammuta valot! Pieniä kauheita tarinoita

tarina 1. Sammuta valot! sivu 7)

Teoksen molemmista osista minulle nousi esille oikeastaan kaksi tarinaa (yhteensä siis neljä tarinaa), jotka jäivät parhaiten mieleen. Kauniita tarinoita puolelta tarina Etäisyys sekä Sama kude meissä. Kauheita tarinoita osiosta nostaisin esille tarinan Osuma sekä Pitkä uni. En vieläkään osaa päättää pidinkö enemmän kauniita tarinoiden Sama kude meissä -tarinasta vai kauheita tarinoita puolen Pitkä uni -tarinasta. Molemmissa oli niin lumoava idea, että ne jäivät hyvin mieleen. Nyt kun jälkikäteen jäin pohtimaan, miksi juuri nämä teokset jäivät mieleeni, katsoin teoksia tarkemmin.. en ole enää yhtään yllättynyt miksi en kykene valitsemaan näiden välistä (syytä en kuitenkaan teille kerro). 

Minulla on vieläkin hieman epäuskoinen olo, että olen lukenut tämän teoksen kannesta kanteen. Sammuta valot! tarinoiden jälkeen minulle jäi hieman puistattava olo. Ei tietenkään jokainen teos mennyt ihon alle, mutta ne jotka menivät.. menivät lujasti. Olen aina ajatellut, että kauhukirjallisuus herättäisi minussa eniten tunteita. Olen näköjään oikeassa. Toivon kovasti, että jaksan pitää yllä bloggailua, vaikka nyt uuden työpaikan myötä on hieman hakemista ajankäytöllisesti. Kuitenkin pitää aina olla vastapainoa asioille, joten ajattelen blogin olevan sitä minulle. Tsemppiä kaikille elokuun uusiin (sekä vanhoihin) tuuliin!

Luetut 2020 sivu on täyttynyt sitä mukaan, kun olen teoksia lukenut. Lukemissani blogeissa on ympäriinsä tehty n. kolmen kuukauden luettujen teosten koottuja blokkauksia, mutta itse en ole vain saanut aikaiseksi. Haluan kuitenkin loppuvuonna kirjoitta tämän vuoden tunnelmista, ja pitkästä aikaa blogin kirjoittamisesta. Katsotaan jos vaikka ensivuonna kokeilisi tuon kaltaista uudistusta. Parhaiten siis minun luettuja teoksia sekä Helmet-lukuhaasteen etenemistä voi seurata klikkailemalla tuolta ylhäältä, ja vaihtaa sivuja. Goodreads:in oman profiilinkin päivitin pitkästä aikaa kuntoon, ja linkkiä löytyy esittelytekstistä siitä kiinnostuneille. Btw en kykene millään kaikkia teoksia tuomaan tänne blogin puolelle, vaan niitä on vain valittava (ja se on sitä tuskaa!). 

Sytytä valot! Pieniä kauniita tarinoita /

Sammuta valot! Pieniä kauheita tarinoita

Salla Simukka

sivuja (yhteensä) 143

Kustannusosakeyhtiö Tammi

Helsinki, 2018