elokuuta 21, 2015

Sofi Oksanen - Baby Jane




Mitä tapahtui Pikille? Vitsimaakarille, jolla oli itkevän ilveilijän ääni, joka sokeutti, petkutti ja peitti kaiken sen, minkä hän halusikin olevan näkymätöntä itsessään. Miten kaupungin coolein lepakko päätyi vangiksi omaan kotiinsa, näkemään lähes nälkää?
      Ongelmaan, joka ei ole hallittavissa, on vaikea saada apua. Sillä on kuitenkin nimi. Tautiluokitus F-41.0.
      Pikiä yrittävät pitää pystyssä tyttöystävät. Nykyinen, tarinan minäkertoja, ja ex Bossa, jotka huolehtivat hänestä monin tavoin.
      Se on virhe. Mutta niin on myös minäkertojan ja Pikin suhde, jossa oikeat sanat osuvat vääriin paikkoihin ja väärät oikeisiin. Siitä irtautuminen on veristä.

 


”Minä uskoin, että kaikki olisi mahdollista, ei minulla ollut mitään syytä epäillä. Me emme haaveilleet mistään, mitä pidin mahdottomana, vain pienistä suurista suloisista asioista, joihin ei tarvittu muuta kuin rakastettu ja tarpeeksi rakkautta, ja sitähän meillä oli uppeluksiin asti.”

Baby Jane, Sofi Oksasen toinen romaani, on kirjoitusta, joka vie jalat alta. Intohimoista, iskevää, peittelemätöntä. Kulmikas rakkaustarina nousee määriteltyjen ja määrittelemättömien ahdistushäiriöiden keskeltä eikä kaihda näyttää seksuaalisuuden sellaisiakaan puolia, jotka saavat tyydytyksensä vain huomaamattomien postilähetysten kautta.

     Baby Jane on mys rohkea keskustelunavaus aiheesta, jota suomalaisessa kirjallisuudessa ei ole juurikaan käsitelty. Romaani kritisoi ennen kaikkea 1990-luvun mielenterveyshoitojen kapea-alaisuutta, lääkehuumaa jossa psyykkisistä ongelmista kärsivät ihmiset koukutettiin pillerikierteeseen. (kirjan takakansi) 

En koskaan aiemmin ollut ajatellut lukevani Sofi Oksasen kirjoja. Tämän kirjan jälkeen halusinkin lukea lisää, joten ajattelin koettaa Puhdistusta. Baby Jane on hyvin erilaiseen maailmaan sijoittuva jos vertaa Puhdistukseen. Itselleni Baby Jane ei tuottanut ongelmia lukea, ja siitä sai mielestäni mukavasti uusia näkökulmia.

Muuten - tämä kirjoitus ei nyt vain oikein suju. Nää päässä olevat sanat ja lauseet eivät hyppää tähän ruudulle niin kuin yleensä. Yritän kuitenkin nyt ruksia tähän kirjasta. Voi olla, että tuo koulun alku nyt vihdoin ja viimein iskii tähänkin päähän... Lisäksi tuo uusi kirja houkuttaa ja koukuttaa, mutta se saanee vielä odottaa. Ostin siis juuri Sally Green:in kirjan Half Bad (ja kyllä englanniksi).

No jos ajattelen kirjan tekstiä: lyhyet luvut ja aika lyhyet lauseetkin loivat kirjaan tunnelmaa. Minua ei häirinnyt pieni aikahyppely lukujen välillä, ja minusta kirjan "osat" jakoivat kirjaa hyvin. Minusta kirjan teksti on mukavan erikoinen tai tekstityyli oikeastaan. Tämä myös vaikutti siihen, että kirjaa luki mukavan nopeasti ja rennosti eteenpäin.

Kirjan kertoo kertojana toimivan naisen elämästä ja käännekohdista. Tarina kohdistuu kertojan rakkauteen Piki -nimiseen naiseen. Eikö se ollut siinä lyhyesti? Voihan kun ajatukset ovat muualla. Ehkä lopetan ennen kuin kirjoitan tänne vielä jotain epäsopivampaa ja muuta.

Kirjahaasteeseen kuitenkin pääsen ruksimaan lisää kohtia. Number 19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä.

Englanninkielinen alkuteos: Baby Jane
Kirjailija: Sofi Oksanen
Julkaisuvuosi: 2005

-Petra

elokuuta 14, 2015

Lukumaraton: ensimmäinen, mutta ei ehkä viimeinen kerta

Kello on nyt 17.32, kun alotan kirjoittamaan tätä blokkausta. Tähän sitten päivittelen sitä mukaan, kun olen saanut luettua ja sattumalta olen lähellä nettiä.. Lukeminen alkaa siis kuuden aikaan, ja siitä sitten jatketaan huomiseen iltapäivään klo 18.00 saakka. Nyt tunnelma on aikas hyvä - meen laittamaan uutta teetä juotavaksi ennen kuin ryhdyn aloittelemaan lukemista. Fiilis taitaa olla aika kohdillaan - oon jo eilen miettinyt varaslähdön ottamista, mutta jaksoin odottaa tähän päivään asti :)

Nyt klo on 18.00. Tästä se nyt sitten lähtee. Sofi Oksasen Puhdistus on kirjana, ja kuuma kuppi teetä tuossa vieressä. Lukuintoa kaikille lukumaratoonareille ja muille, jotka nyt jostain syystä ovat päättänyt lukea. (lisäilen kuvia tuossa illemmalla)





Jos ei nappaa, ni täytyy vaihtaa - klo on nyt 21.20.  

Sofi Oksasen Puhdistus -kirjaan jaksoi keskittyä about tunnin verran, jonka jälkeen alkoi voimakas kirjan vaihtamisen halu. Annoin sitten tunteiden viedä, ja päädyin lukemaan Suhosen&Siitosen&Pölläsen kirjan, Metsän tarina. Tämä ihana teksti ja ihana kuvitus oli mieleeni myös näin kirjana. Olen siis elokuvan myös katsellut. Kirja on luontokirja, ja se sisältää siis tietoa, se on vaan niin hienosti sisälletty tarinaan, jota kirja kantaa mukanaan. Kirjassa tavataan metsän kuninkaasta karhusta aina pienen pieniin öttiäisiin asti, kaiken maailman eläimiä, lintuja ja ötököitä.

"Isä oli oppinut olemaan metsässä yksin ja kaipasi usein sen rauhaan. Kun lähti kävelylle, tiesi aina kokevansa uutta. Polku kulki omaa reittiään, joten antoi polun viedä. Metsä oli silloin vielä melkein ääretön, puiden taakse ei nähnyt ja se houkutti eteenpäin katsomaan, mitä syvemmällä oikein oli.
     Aikojen kuluessa oppi hakemaan turvaa metsästä. Se oli kuin kohtu, äidin syli, tunsi sen sydämenlyönnit, hengityksen, lämmön. Se oli suoja kavalaa maailmaa vastaan ja siellä saattoi unohtaa alituisen kuoleman pelon. Vähitellen tottui olemaan yksin ja mietiskelemään" 
Metsän tarina, s 192   

Metsän tarina -kirjassa oli pituutta 216sivua, jonka lisäksi olen lukenut 72sivua Puhdistus -kirjasta. Tällä hetkellä sivuja on koossa 288sivua/2kirjaa. Nyt on tauon aika - katsotaan koska jatkuu!
(olisin jo halunnut alkaa kirjoittamaan arviota Metsän tarina -kirjasta, mutta hillitsen itseni nyt, ja mietin vasta alkuviikosta, mistä kirjoista tänne ilmestyy arvioita.. Tuossa on jo yksi kirja jonossa)

Next book, please. Klo on 23.36. 

Nyt on tämän vuorokauden viimeisen blokkauksen aika. Ja kyllä, nyt alkaa lukeminen viedä veronsa tästä päästä. Puhdistus -kirja etene hyvin hitaasti, ja pääsin sitä huimat 18sivua eteenpäin, joten saa nähdä, tuleeko edes valmiiksi maratonin aikana.. Huh! Puhdistus -kirja ei oo oikeen vielä päässyt vauhtiin. Siinä on se, kun siinä on ikäänkuin kolme tarinaa (nykyhetki ja sitten molempien naisten oma tarina = kolme), joten jos vain yksi on kiinnosta, joutuu kahlaamaan siinä välissä aika monta sivua väkisin läpi..

Kokeilin siis jälleen kerran kirjan vaihtamista.. Tällä kertaa sekään ei oikein ottanut onkeensa. Nappasin käsiini K.A.Applegate kirjan Everworld (2): Menetyksen maa. (huomaa, ettei tämä kirjoituskaan oikein enää luonnistu.. jää kirjaimia mukavasti aina välillä pois tai hyppää jostain vähän extraa) Niin.. tämän kirjan lukemisen aloitin.. hetkinen jatkoin lukemista 22.00 jälkeen Puhdistuksella.. sitten oli taukoa taas.. Joten olikohan tuossa ennen 23.00, kun luin tuota kirjaa.. (no tähän aikaa ei varmaan enää tiedä yhtään mistään mitään - ainakaan näin koulupäivän jäljiltä..) 

Tuli tuossa välissä nautittua kupponen teetäkin, mutta sekään ei ilmeisesti tarpeeksi herättänyt horteesta.. Mutta siis Menetyksen maa -kirjaa ehtisin lukea kolme lukea eli huimat 23sivua. Tämän hetkinen tilanne siis 329sivua/3kirjaa (joista siis vain yksi on kokonaan luettu)

Aurinkoa! lauantai klo 10.38.

Noniin, nyt on lauantai ja virallinen lukumaraton päivä. Tänään siis kaikki aloittelevat viimeistään lukumaraton:n, ja osa siis lopettelee jo. Ite olen jo ollut valveilla pitkänkin aikaa, ja juuri lopettelin K.A.Applegate kirjan Everworld (2): Menetyksen maa. 

Kirjalla oli pituutta 178sivua, joten se nyt sitten lisää tuohon eiliseen määrään. On tässä nyt vielä hyvin aikaa lukea ja taukoilla. Olen kyllä hyvää vauhti edennyt, ja nyt yöunien jälkeen jaksaa taas jatkaa matkaa ripeämmällä tahdilla :) 

Nyt siis yhteensä sivuja löytyy 507/3kirjaa, joista kaksi on luettu loppuun asti. (Ohhoh - voiko olla jo yli 500sivua.. huh.. on sitä ehtinyt..)

Perunatauko - klo on 11.26 .

Perunan kuorimistauon jälkeen jatketaan taas lukemista.. Kohta olisi ruoka, joten jos siihen saakka jaksaisi keskittyä Sofi Oksasen Puhdistukseen.

Ruokatauko on päättynyt! klo on 12.20. 

Tuli joku ihmeen nettikatkos, joten en päässyt kirjoittamaan tänne ennen ruokatauon aloittamista.. Mutta nyt siis kirjoitan. Sofi Oksasen kirjaa etenin sivulle 104 asti, eli 12sivua. Ja taas kerran vaihdan kirjaa, kerran tuo Puhdistus etenee niin hitaasti,  että keskittyminen herppaantuu heti. On vaikea valinta mitä kirjaa lukee.. No jahka tästä päätän, niin alotan. 
Tällä hetkellä sivumäärä on 521/3kirjaa.

Let's go to Trials! Klo on nyt 15.49. 

Nyt on siis viimeisen päivityksen vuoro ennen loppufiilistelyä.. Se voi valitettavasti tulla muutaman tunnin myöhässä, kunon juuri tuossa kuuden aikaa tekemistä.. Mutta on mulla vielä aikaa lukea hiukan ainakin eteenpäin.. Kuten ylhäältä voitte päätellä, on kirja vaihtunut taas :) Toi Puhdistus ei vieläkään uppoa minuun. Luin kaksi lukua, eli 8sivua - ja päätin, että en sitten aloita kirjan toista osaa. 

Huomaako muuten kuinka paljon blokkaukset ovat lyhyentyneet? :) No, kuiteskin... Päätin hypätä takaisin Thomas:n kyytiin ja kohti The Scorch Trials:a. Kirjaa olen edennyt sivulle 82. Huomaa heti, että kumpi kirja on enemmän minun makuuni, koska etenen nopeammin. (vihjaus siis Puhdistukseen)

Nyt pitää palata vähäksi aikaa vielä lukemisen pariin - yeah! ;) 
Tällä hetkellä sivuja on koossa 611/4kirjaa, joista kaksi on kokonaan luettuna.


Yhteenvedon aika

Oli ihana, kun vielä ehtisi jatkaa vähän aikaa The Scorch Trials:lla. Ja sitten oli pienen tauon paikka, ennen kuin rupesin miettimään tänne kirjoittamista. Nyt lopullinen lukumaraton tulos on: fiilis on hyvä! Oli ihan mukava päästä lukemaan oikein urakalla.  Nyt se on ohi, ja katsotaan sitten jos seuraavan kerran järjestetään ja on aikaa osallistua. Nyt ensiviikolla on syystä keskittyä kouluun.

Kirjat: Suhonen&Siitonen&Pöllänen - Metsän tarina
            K.A.Applegate - Everworld (2): Menetyksen maa
           Sofi Oksanen - Puhdistus s. 111/389 (ilman kirjan loppuosassa olevaa ooppera käsikirjoitusta)
            James Dashner - The Scorch Trials s. 112/360

Sivumäärä: Yhteensä sivuja kertyi tasan 640.

-Petra

elokuuta 12, 2015

Kirjataivas: Lukumaraton



Nyt oli minunkin aika ottaa osaa lukumaraton:n, joka järjestetään nyt elokuun 15.päivä. Lukumaraton emännän blogin ja muuta infoa löydätte täältä (uudestaan). Olen juuri tällä viikolla aloittanut koulutuksen, joten nyt illalla rupesin kiirellä (no.. kiireellä ja kiireellä) ruksamaan listaa lukumaratonia varten.

Koulutuksesta sen verran siis, että meillä on nyt 3viikon yhteinen "koulutusjakso", jonka jälkeen viikot muuttuvat työksi. Töitä olisi sitten kolme päivää viikossa, ja kaksi opiskelupäivää (joista toinen jossakin tilanteissa olisi vielä etäpäivä), joten panostetaan työhön kuitenkin.

Noniin - elikkä kauan tuli mietittyä, että mitä sitä aikoo lukea - tai paremminkin millaista kirjallisuutta sitä aikoo lukea lukumaratoonin aikaan. Itse kun yritän myös kiirellä täytellä vuoden 2015 kirjahaastetta, päätin valita kirjoja, jotka sopisivat molempiin. Eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eikö vain? Lukumaratoonin aikana luetaan mahdollisimman paljon 24h aikana - tauot on sallittuja, mutta miksei niitäkin täyttäisi kirjallisuudella? ;) Olen ehkä hiukan myöhässä julkaisemassa tätä, mutta mainitsin sen jo onneksi aikaisemmassa blokkauksessa. Nyt siihen listaan!

Oksanen, Sofi - Puhdistus
Dashner, James - The Scorch Trials
K.A.Applegate - Ewerworld: Menetyksen maa
Lönnroth, Heleena - Salaisuus eli sininen motelli
Suhonen&Siitonen&Pöllänen - Metsän tarina
Keene, Carolyn - Neiti Etsivä ja tanssivan nuken arvoitus

No siinä nyt on tuo hyvin sekavainen kirjapino (kahteenkin otteeseen), joka odottaa. Päätin, että Sofi Oksasen - Puhdistus olisi aloittava kirja (sekin voi vielä muuttua tässä matkan varrella), katsotaan sitten miten noiden muiden laita on, että mitä lukee ja milloin, ja kuinka paljon loppujen lopuksi ehtii lukea. En ole siis lukenut näistä kirjoista yhtäkään aiemmin, että ei mitään uusinta lukemisia löydy. 

Mietin vieläkin, että olenko varannut liikaa kirjoja tähän haasteeseen, mutta parempi sekin kun että kesken loppuu. Kaikille onnea lukumaraton:n! (Ja ilmoittaudu ihmeessä jos vähänkin kiinnostaa, on tässä muutama päivä vielä aikaa - kuitenkaan tarkoitus ei ole hiki hatussa kerätä sivuja, vaan pitää hauskaa ja lukea!)

Helpommin sanottu kuin tehty, joten katsotaan millaisessa kunnossa on tämän maratonin jälkeen. Toivottavasti en vedä överiksi!

-Petra

elokuuta 09, 2015

Astrid Lindgren - Ronja Ryövärintytär




Ronja, ryövärintytär, eli silloin kun ryövärit vielä vaanivat matkustavaisia ja kauppamiehiä metsissä, villihevoset kirmasivat niityllä ja maahiset ja pönthiittiset tanssivat kuutamossa.
     Ronjan tarina kertoo ystävyydestä, joka voittaa kaiken.



Nyt on käsissäni jo kauan etsitty Ronja Ryövärintytär. En ole ikinä aikaisemmin varsinaisesti lukenut tätä kirjaa, vaikka elokuvan olenkin katsonut pienenä monia kertoja. Myös siitä samaisesta syystä kirja sopi hyvin kirjahaasteeseen: tiedän kirjan, mutta en ole lukenut -tyyliä. Tähän lisäyksenä lukumaraton järjestetään ensiviikon lauantaina, ja tällä kertaa olen mukana! Lukumaraton infoa löytyy täältä.

Ronja ryövärintytär on Astrid Lindgrenin tuttu tarina, joka iskeytyy aina minun sydämeeni. Tarina käsittelee ystävyyttä nuoren tytön ja pojan välillä. Minut hurmasi myös kirjassa käytettävä kuvitus! Tekstinä - tarina on helppo lukuista ja leppoisaa. Ehkä siihen vaikuttaa juuri, se että kirja on suunnattu lapsille. Kirja on mukavaa ajanvietettä.

"Sillä nyt männiäiset alkoivat hakata kiveä nuijillaan ja kartuillaan ja mitä heillä nyt sitten olikin käsissään. Hiljaisuuden keskeltä kumisi, jymisi ja rämisi niin inhottavasti että Ronja kiljahti. Nyt hän pelkäsi henkensä edestä.
     Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivät pimeässä joka puolelta. Ronja kuuli niiden jalkojen rahinan ja kuuli niiden muminan:
     - Männiäiset harmaat, männiäiset kaikki, repikää ja raastakaa!
     Silloin Ronja huusi epätoivossaan, entistä kovemmin ja huitoi ympäriinsä nahkaleilillään. Pian männiäiset olisivat hänen kimpussaan, ne repisivät hänet palasiksi, sen hän tiesi. Hänen ensimmäinen päivänsä metsässä koituisi hänen viimeisekseen. --" s. 24-25

"Mutta se ei auttanut. Kauhu iski Ronjaan ja hän pelkäsi enemmän kuin koskaan eläissään. Hän huusi Birkiä, mutta huuto oli ylen surkea. Se kuullosti kamalalta ja pelästytti häntä vielä enemmän. Minä menen järjiltäni, Ronja ajatteli, tästä minä en selviä!
     Silloin kuului syvältä sumun sisästä muutama hiljainen suloinen valittava sointu, sieltä kantautui laulua, eikä toista niin ihanaa laulua ole. Milloinkaan ei Ronja ollut kuullut mitään senkaltaista, voi miten kaunista se oli, miten sen suloisuus täytti hänen metsänsä! Ja se laulu vei mennessään kaiken pelon, lohdutti häntä. Ronja seisoi hiljaa ja antoi laulun lohduttaa. Olipa ihanaa! Ja miten se laulu houkutti ja veti puoleensa! Ronja tunsi miten laulaja halusi hänen jättävän polun ja seuraavan kutsuvi sointuja sumun sisään. 
     Laulu voimistui. Se sai Ronjan sydämen värisemään ja yhtäkkiä hän unohti kotona odottavan Susilaulun. Nyt hän unohti kaiken, nyt hän halusi vain päästä niiden luo, jotka kutsuivat häntä sumusta.--" s.60-61

Nämä tekstipätkät ovat kyllä osoitus hienosta kirjoitustavasta. Kirjat ovat suunnattu lapsille, mutta teksti on voimakasta ja suoraa. Siinä kuvataan asiat yksinkertaisesti, sillä tavalla miten ne oli. Se on varmasti myös haastavaa ymmärtää kaikkea (tietenkin iästä riippuvainen asia).

Katsoin myös elokuvan eilen illalla - ihan muistojen vuoksi. Nyt kun vertaa näitä kahta: kirjaa ja elokuvaa - sanoisin, että molemmissa on hyvät puolensa. Elokuva tuntuu kulkevan hyvin nopeaa tahtia, vaikka sillä pituutta onkin yli 2tuntia. Kirjassa on ihanaa juuri se, että siinä on kuvailua maisemasta ja muusta - mikä elokuvissa on aina toisarvoisena. Mielestäni kirja ja elokuva tukevat toisiaan - ei niissä ole mitään suurta tarinallista eroa.

Kirja osuu kirjahaaste kohtaan numero 39. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi.

-Petra

elokuuta 02, 2015

K.A.Applegate - Everworld: Sennan seuraajat

kuvan päivämäärä ei liity asiaan



 Paikka jota ei pitäisi olla olemassa.
Mutta silti on.
Olentoja joita ei voi olla.
Mutta on silti.
Paikka jossa kaikki unet ja painajaiset 
ovat hyvin todellisia - 
ja usein tappavia.
Tervetuloa maailmaan nimeltä...
EVERWORLD.





  

 Davidin elämä on aika tavallista: koulua, kavereita, parina iltana viikossa töitä kahvilassa. Hänellä on tyttöystävä nimeltä Senna, kaunis ja salaperäinen, monien mielestä jotenkin hämärä tyyppi.
      Eräänä aamuna kun David ja hänen ystävänsä tapaavat Sennan läheisen järven rannalla, tapahtuu jotakin käsittämätöntä. Vedestä kohoaa valtava, harmaa susi, joka nielee Sennan ja katoaa järveen. Yhtäkkiä koko ympäröivä maisema on kuin suoraan pahimmasta painajaisesta. Ennen kuin David ja kumppanit ehtivät tajuta mitä on tapahtunut, he huomaavat joutuneensa täysin vieraaseen maailmaan, keskelle muinaisten myyttien ja jumaltarujen tapahtumia.
      Toverukset kohtaavat viikinkien tuhonjumalan Lokin ja saavat tietää, että Loki suunnittelee sotaretkeä atsteekkien jumalaa vastaan. Mutta miten Senna liittyy kilpailevien jumalten suunnitelmiin? Ja miksi viikinkijumala kutsuu häntä noidaksi?

En koskaan aiemmin uskaltanut ottaa tätä kirjaa mukaani kirjaston hyllystä. Siellä sitä katselin ja ihailin, mutta kuitenkaan se ei löytänyt tietään kotiini asti. Tällä kertaa se hyppäsi kirjapinon päälle.
Kirja on positiivinen yllätys. Sen osaksi töksäyttelevä tyyli on kivaa luettavaa. Jotenkin itse ajattelin sitä kirjoittamisen kautta enemmän kuin muita kirjoja. Tämä kirjan kappaleet ovat lyhyitä, mutta niissä on riittävästi asiaa. Asiat ovat myös ilmaisu hyvin selkeästi ja tarkasti. Jokainen kappale käsitteli hyvin yhtä asiaa, eikä kirja koskaan hypännyt mielestäni liikaa. Kirjassa pysyy hyvin mukana ja sen pieni koko (196sivua) on hyvä. Kirjan saa helposti mukaan ja luettua! Itse pidän "pehmeä"kantisista kirjoista (pokkareista) enemmän kuin kovakantisista. 

Eniten kirja varmaan tuottaa ongelmia maailmansa mukaan. Kirjassa nähkääs on kaksi maailmaa eli rinnakkaismaailmat. Jos ei tykkää fantasiasta, johon lisäilty historia elementtejä - tämä kirja ei ole sinulle. Mutta lukukokemuksena ja kirjoituksen tutkimisen kannalta: mielestäni tämä on hyvä kirja lukea. Se antaa niin erilaisen kuvan kirjoitustyylistä (kerran kaikilla on omansa). Kirjoittaja on selvästi antanut paljon lukijalle, mutta jättänyt varaa myös lukijan itse muokata maisemia ja henkilöitä oman mielensä maailmaassa.

"Istuin alas kasvot perää kohti ja asettelin airot luusta kaivettuihin hankaimiin. Laskin airot, ja vene alkoi liikkua. Se liikkui verkkaisesti, mutta tunsin oloni paremmaksi liikkuessamme.
      >Meidän pitää nyt miettiä missä oikein olemme ja mitä nyt tehdään>, Jalil sanoi.
     Christopher virnisti kalkkunankoipensa takaa. >Kyllä sinä nyt varmaan tiedät missä olemme. Me olemme korviamme myöten nesteessä, mutta nyt meillä ainakin on vene.>
     Jalil ei hymyillyt. April hymyili. Ja hän myös vilkaisi lihaa.
     >Haluatko?> Christopher tarjosi Jalilille palan.
    Jalil pudisti päätään. >En. Haluan ensin nähdä kuoletko sinä. Salmonella. Ruokamyrkytys. Myrkky...>
     Christopher puraisi lihaa uhmakkaasti. --" s.99

">Me molemmat menemme collegeen, suoritamme jonkin tutkinnon...>
     >Talous pääaineena, journalismi sivuaineena>, Jalil sanoi.
     >Miten vain. No, mitä sitten aiot tehdä loppuelämälläsi?>
     Hän ei näyttänyt siltä, että olisi tajunnut. >Taloustoimittaja. Wall Street Journal, CNN, joku muu uutiskanava, jotain sellaista.>
     >Menet naimisiin, hankit lapsia. Ostat kivan auton. Ostat talo. Kastelet nurmikkoa. Shoppailet vaimosi kanssa. Katselet telkkaria. Ajatteletko koskaan sitä? Menet töihin joka päivä, nuolet jonkun persettä, jonkun, ihan kenen tahansa. Jonkun pomon, jolle pitää sanoa: 'Niin johtaja, mahtava idea johtaja!'>
     >Ehkä minä olen se pomo>, hän sanoi hymyillen hieman. 
     >Ehkä oletkin. Eli joku nuolee sinun persettäsi. Onko se parempi? Koulu kestää neljjä vuotta, ja tuntuu siltä, että se kestäisi ikuisesti. Töissä käydään kolme-neljäkymmentä vuotta. Neljäkymmentä haisevaa vuotta istutaan autoon, ajetaan liikenteessä, hoidellaan kaiken maailman sontaa, ajetaan kotiin ja lähdetään ostamaan lenkkareita kersojen kanssa?>
      Tajusin Aprilin tulleen paikalle. Kuinka pitkään hän oli kuunnellut, sitä en tiennyt.
      >Etkö sinä halua sitä?> hän kysyi minulta. 
      >Ehkä. Jonain päivänä>, sanoin. >Minä en edes tiedä menenkö collegeen, mutta öiti etsii minulle paikaa kauppakorkeassa, ja varmaan leikin mukana, pääosin. Miksi? Koska minua kiinnostaa kauppa? Ei, vaan koska kaikki painostavat minua tulevaisuudestani. Pitää saada hyvät arvosanat että pääsee hyvään collegeen että saan hyvän tutkinnon että pääsen johonkin isoon firmaan, jossa vain selailen papereita ja naputtelee näppistä, ja siinä se sitten on, siinä on elämä, kunnes vanhenee ja miettii että mitä helvettiä elämällä tuli tehtyä. Ei se ole elämää. Ei miehen elämää, ainakaan.> --" s.179-180

Tietenkin automaattisesti sitä itsekin luo kirjan maailman omassa mielessään, vaikka se ei olisikaan juuri se,  mitä kirjailija on itse ajatellut.  Sama se on kaikessa tapahtumassa. Minä ehkä haen juuri kokemusta erilaisista kirjoittamistyyleistä. Myös tietenkin kirjahaasteen vuoksi lukee erilaisia kirjoja kun yleensä. Mutta on se kuitenkin päälimmäinen syy, että itse haluaa kirjoittaa, ja kirjoittaakin. Selvä - nyt asiasta toiseen.

Mukavan tuntuinen kirja kädessä. Kirjaan myös jää kiinnin aika nopeasti ja sen lukaisee yhdellä katseella. Minusta kirjan paras osa on hahmot! Nämä neljä nuorta, jotka seuraavat ystäväänsä Sennaa, ovat kaikki niin erilaisia ja omanlaisiaan. Miten kirjailija on kykenyt muodostamaan niin hyvin yhteensopivat hahmot, mutta kaikki kuitenkin omilla mausteilla. Ihan kuin olisi yhteen kakkuun valittu neljä eri täytettä.

Joten toivottavasti pian kirjastoon hakemaan seuraavaa osaa. Jotenkin jäi tunne, että tarvitsee lisää tätä! Nyt on kyllä ensin luettava Robin Cook:ia. Kirjahaasteeseen: 48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä

Englanninkielinen alkuteos: Search for Senna
Kirjailija: K.A.Applegate
Julkaisuvuosi: 1999

-Petra

Suositut postaukset