heinäkuuta 31, 2020

Iloa täynnä ollut kesälukumaraton suoritettu 1.8.

Olisi jälleen aika sysätä lomahousut kaappiin, ja ryhtyä kaivamaan niitä työvaatteita, joilla tarkenee ulkona seisoskella. On kuitenkin jäljellä tämä yksi viikonloppu, jonka aikana aion ottaa kaiken irti täällä blogin puolella. Käyntiin pyörähtääkin kirjabloggaajien kesälukumaraton. Suoritus päivänä toimii 1.8, mutta sunnuntaina on sukulaisen rippijuhlat, niin pyöräytän omani käyntiin nyt jo perjantain puolella, ja jatkan lukemista huomisen 1.8. puolelle. 

Kesälukumaratonin emäntänä toimii Oksan hyllyllä Marika, joka on julkaisut selkeän ja kattavan infoblokkauksen kesälukumaratonin etenemisestä. Pääset lukemaan näitä infoja täältä. Kesälukumaratonin muitakin osallistujia selviää linkin takaa, joten jos muidenkin edistyminen kiinnostaa - käy kurkkaamassa! Itse aina pyrin lukumaratonien aikana käydä lukemassa muidenkin etenemisestä, ja nyt ajattelinkin ottaa kevyemmän otteen tämän suorittamiseen, niin tulen todennäköisesti pyörimään muiden blogienkin puolella. 

Kesälukumaratonin ohjeistuksesta käy ilmi tosiaan, että lukemisesta osan tulee sijoittua la 1.8. päivälle, mutta muuten sen aloittamisen/lopettamisen saa määritellä itse. Tarkoituksena on kuitenkin lukea 24h, huomioiden oma jaksaminen (tauotukset). Aloitan oman maratoonini nyt perjantaina klo 20:30, ja lukumaraton omalta osaltani päättyy siis huomenna 20:30

Itselläni oli monenlaisia teosvaihtoehtoja tämän lukumaratonin pinoon, mutta päädyin Leena Lehtolaisen jännitys-/rikospokkareihin, joita sain tuossa käsiini loman aikana sekä Salla Simukkaan, jonka teos Lukitut saapui juuri sopivasti noudettavaksi. Aloitan maratoonini Leena Lehtolaisen - Ennen lähtöä -pokkarilla

Aamuja klo 8:45
Eilen luin Leena Lehtolaista pitkälle yöhön, vaikka tuntuikin aluksi hankalalta saada otetta teoksesta. Sivuja kertyi illan aikana 108. Rikoskirjallisuus on toisinaan niin ihanan suloista ja houkuttelevaa, niin kuin nyt, kun teos on lähtenyt käyntiin alkuosion jälkeen. Nyt aamupalan ohella olen jälleen jatkanut teoksen parissa ja edennyt n. 100 sivua lisää, joten vauhti on sopiva näin viimeisiksi lomapäiviksi. Tämän päivän olen pyhittänyt lukemiselle, tietenkin hieman pitää siivoilla ja laittaa ruokaa, mutta tässä on hyvää aikaa lukea tuonne ilta puoli ysiin saakka! 
sivuja tähän mennessä 193

Blogeja, sivuja, tietokone klo 10:30
Olen jälleen kerran hairahtanut blogien maailmaa, sekä tietokoneella pyörimiseen. On teostakin tuossa tullut jatkettua, ja puoliväli ylitetty. Taidan palata sen pariin, koska uskoisin herkullisen huippukohdan olevan pian. Sen jälkeen teos tuleekin luettua vauhdilla loppuun. Ainakin ihania yllättäviä juonenkäänteitä on ilmennyt!

Lehtolainen on ratkaissut tapauksen klo 13:50
Leena Lehtolaisen romaani Ennen lähtöä on tullut luettua kannesta kanteen. Lehtolaisen teos kertoi pyörätien vierestä löydetyn ruumiin tapauksen, joka kietoutui huumeiden, muukalaisvihan ja valtasuhteiden verkkoihin. Teos oli verkkainen lukea, ja huippukohta sitoi lukijansa otteeseensa niinkuin ajattelinkin. Jännitystä teokseen toi erilaiset juonenkäänteet. Kun ajatteli Maria Kallion löytäneen ratkaisun tilanteeseen, tulikin yllättävä tapahtuma tai seuraus, joka nostikin pimeyden syövereistä uusia mutkia tapaukseen. 
sivuja tähän mennessä 376

Ending klo 20:30
"Te olette nyt vankilassa. Teidät on vangittu, koska on olemassa vahvat perusteet olettaa, että jokainen teistä tekee jossain vaiheessa rikoksen, josta teitä kuuluu rangaista" (Lukitut, sisäkansi)
Olen lumoutunut, yllättynyt, hämmentynyt ja omalla tavallaan järkyttynyt. Aloitin Salla Simukan; Lukitut teosta, jota ehdin lukea 115 sivua keskittyneenä. Teos on täysin sellainen, mitä olen lukenut muutamastakin eri blogista, joiden perusteella teoksen halusinkin lukea. Jatkan varmasti vielä illalla, mutta nyt minun pitää hetki valmistautua huomisiin juhliin sekä alkavaan työhön. 

Ensin lyhyesti lukumaraton kokemuksesta. Olen tyytyväinen suoritukseeni, vaikka jäin aivan muutamasta sivusta, että olisin saanut täyteen 500, mutta se ei haittaa. Tarkoitukseni oli lukea rennosti ja lukea teoksia, joista nautin. Olen siis täysin onnistunut urakassani. Toivottavasti jokaisella on ollut onnistunut lukumaraton!

Luetut teokset: sivuja yhteensä 491

Leena Lehtolainen; Ennen lähtöä
Loistopokkari
Kustannusyhtiö Tammi, 2004
sivuja 376 (kokonaan)

Salla Simukka; Lukitut
Tammi, Helsinki 2020
luetut sivut 115 (teoksessa sivuja 284)

heinäkuuta 28, 2020

Veden vallassa: Väkiveriset osa 3

"Isä varoittaa Maria menemästä järveen, mutta jokin kutsuu aaltojen alta. 
Jokin, jota vääristyneessä vedenalaisessa maailmassa on vaikea tunnistaa vaaraksi."
(Veden vallassa: Väkiveriset osa 3 - Sini Helminen, takakansi)

Kesä- ja heinäkuu on vaihtumassa jo elokuuksi, joka tarkoittaa myös sitä, että on aika palata töihin. Vapaa-aikaani olen viettänyt ympäri Suomea, mutta kirjallisuutta on mahtunut siihen mukaan hyvin sopivissa määrin. Blogin puolella on kuitenkin ollut hiljaisempaa, ja osa teoksistakin luettu jo hetkittäin takaperin, mutta haluan ne kuitenkin julkaista vielä täällä. Edellisestäkin blokkauksesta alkaa olemaan aikaa yllättävän paljon, mutta kirjasarja kuitenkin pysyy samana kuin edellisessä blokkauksessa. Haluan tämän sarjan julkaista blogini puolella, koska se on mielestäni sen ansainnut. 
(enkä malta olla julkaisematta kiellettyä hedelmään, nehän on aina maukkaimpia!)

Kesän aikana olen saanut luettua itselleni mieluisia teoksia, vaikka kaikkia en blogin puolelle julkaisekaan. Vaikka kuulenkin töiden kutsun, aion nauttia vielä tästä viimeisestä viikosta. Paljon on jo ohjelmaa suunniteltuna, mutta kyllä siihen kirjallisuuttakin mahtuu. Elokuu jopa alkaa vauhdikkaasti kirjabloggaajien kesälukumaratonilla, joka järjestetään 1.8. Maratonin emännän Marikan / Oksan hyllyltä blogiin pääset tutustumaan täällä. Pitää vielä kiireen vilkkaan miettiä lukupinoa, joten en jouda sen enempää vielä kirjoittaa siitä, mutta perjantaina lisää!

Sini Helmisen Väkiveriset kirjasarjan kolmasteos on puhuttelevan kaunis. Aikaisempien ilmestyneiden teoksien kansista ehdottomasta kaunein. Teos on erilainen aikaisempiin verrattuna kylläkin, vaikka siinä on reilusti monia tuttuja ja turvallisia piirteitä. Teos keskittyy realistisen fantasiakirjallisuuden lisäksi jälleen kerran Kalevalan mytologiaan, joka herää henkiin teoksen sivuilla. Toinen selkeä esille nostettava teema on romantiikka, rakkaus. Tässä teoksessa se on selkeämmin tuotu esille hieman pienellä ronskilla twistilla. 

Toisen osan blogitekstiä kirjoittaessa, mainitsin neljä teemaa, joihin teokset keskittyvät. Olen lukenut teokset nyt metsästä, vuorista ja vedestä, jota tämä kolmas teos käsitteli. Aikaisempien teosten teemat eivät nouse selkeästi esille, mutta niiden lukeminen auttaa pysymään teoksen tarinan tahdissa. Jälleen kerran tuttu hahmo on auttamassa omalla erikoisella tavallaan, mutta tämän johdosta tarina kulkee jouhevasti eteenpäin. Näiden luettujen teoksien jälkeen jäljelle jää teemoista maa, jota käsitteleekin kirjasarjan viimeinen teos, joka odottaa jo lukupinossa. Aikaisimmista teoksista tekstiä löytyy tunnisteiden SiniHelminen ja #väkiveriset-sarja alta. 

""Oota!" huudan hänen selälleen. "Mikä sun nimi on?""
(Veden vallassa: Väkiveriset osa 3
Sini Helminen, sivu 102)

Teoksen päähenkilö toimii nuori 8-luokkalainen Mari, joka asuu isänsä kanssa. Heidän yhteiselämäänsä sotkee isän hajamielisyys, sekä tämän uskomukset kaikenlaisiin kummajaisiin. Marin kohdatessa kummallisuuksia itsessään, hänen elämäänsä ilmestyy mystinen Tuulia (siis aivan paras teoksessa esiintyvä hahmo! #tuuliarocks♥), joka raottaa hänelle kummajaisten maailmaa. Tämä samainen mystinen Tuulia, jonka kirjailija Sini Helminen on tuonut esille jokaisessa teoksessaan tähän mennessä. Kolmannen teoksen loppua kohden huomaa, kuinka kirjasarja yhtenäistyy entisestään Tuulian kautta. Loppujen lopuksi voidaan todeta, että jokaisessa teoksessa onkin ollut enemmän kuin yksi päähenkilö.  Tässä teoksessa päähenkilönä toimi Mari, mutta tämän rinnalla Tuuliasta selviää uusia asioita, joita en ole aiemmin huomannut.

Sini Helminen jatkaa mytologian tuomista tarinaan pieninä paloina ja tasaisina annoksina. Teos ei kuitenkan sytytä minua aivan samalla tavalla kuin toinen osa, vaikka kansikuva onkin huikea ja pieniä hyviä elementtejä on kaikkialla. Suurena erona teoksessa on tuo romantiikan, rakkauden nostaminen esille, joka mielestäni nousee esille aikaisempia teoksia vahvemmin. Positiivista on tarinaa lukiessa huomata, että teos antaa mielikuvan siitä, kuin sanat olisivat valittu juuri kyseistä teosta varten.

Teoksessa nähdään monenlaisia juonenkäänteitä, ja asiat jotka ovat lukijalle selkeitä, ovatkin yhtäkkiä päälaellaan. Tapahtumarikas teos kiihdyttää tahtiaan loppua kohden, ja saattaa vaaraan yhä useamman teoksen hahmoista. Lopussakaan ei ole varmaa, kuinka näille hahmoille oikeastaan käy. Odotan, että neljäs teos sitoisi myös tämän teoksen muutamien hahmojen tarinat päätökseeen. Kirjoitin toisen teoksen yhteydessä, kuinka minusta tuntui, että asioita paljastui rivien välistä liian äkkiä. Tässä teoksessa tilanne oli toinen. Loppuakohden tapahtumien tahti kiihtyi, ja vaara-aste nostettiin voimakkaammin esille. Kuitenkin osa asioista jäi yllättävänkin avoimeksi, joten odotan kovasti mitä neljäs teos tuo mukanaan. 

Veden vallassa
Väkiveriset osa 3
Sini Helminen
sivuja 239
Myllylahti Oy, Espoo 2018

heinäkuuta 19, 2020

Kiven sisässä; Väkiveriset osa 2

"Suomalaista mytologiaa, jännitystä ja romantiikkaa yhdistelevä Väkiveriset-sarja punoutuu 
neljän teeman ympärille: metsän, vuoren, veden ja maan."
(Sini Helminen - Kiven sisässä; kirjan sisäkansi)

Tässä sitä taas ollaan; itseltään kielletyn hedelmän äärellä. Tuntuu, että tämä kuvio toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, enkä lopulta osaa päättää, millaista mieltä olen kirjailijan teoksista. Tässä tapauksessa puhun Sini Helmisen Väkiveriset -kirjasarjasta. Väkiveriset-sarja on neljän teoksen mittainen, jonka ensimmäisen teoksen jälkeen (täällä blogin puolellakin) taisin huudella, että en tule lukemaan jatko-osia. Kuitenkin kirjastossa seikkaillessani tämä toinen teos puhutteli minua, ja se päätyi mukaani. Väkiveriset-sarjan avausosassa nuori Pinja seikkailee metsä-teeman ympärillä. Teoksen nimi onkin osuvasti Kaarnan kätköissä, joten toisen osan nimestä voidaankin jo päätellä jotakin. Avausosan tunnelmia pääset halutessasi lukemaan tunnisteen SiniHelminen alta.

"Pekko, vieläkö sinä pelaat? Nyt se kone kiinni. 
Kaikki tavarat on vielä pakkaamatta."
(Sini Helminen - Kiven sisässä: sivu 10)

Kiven sisässä -teos kertoo nuoresta 15-vuotiaasta Pekosta. Teoksen teema liittyy vuoriin, ja vuorelaisiin, joita yllätykseksi onkin olemassa. Suomalainen mytologia kietoutuu tarinan edetessä hahmojen sekaan mukavan rennon letkeästi. Teoksessa herätellään esille täysin erilaisia hahmoja, mitä aiemmassa teoksessa. Teos ei suoranaisesti jatkakaan ensimmäisen teoksen lopusta, vaan on itsenäinen jatko-osa sarjaan. Näin jokainen sarjan jatko-osa tulee olemaan, jonka vuoksi sarja kiinnostaakin minua yllättävän paljon. Tämän teoksen kohdalla myös se, että tarttuma pintaa päähenkilössä oli minulle enemmän. 

Kirjan päähenkilö Pekko on nörttipoika, jonka elämä kokee suuren muutoksen mummonsa kuoleman seurauksena. Uusi kaupunki, uusi ympäristö ja perheen uudet kuviot sekoittavat tämän tietokonepelimaailmassa elävän pojan maailmaa, eikä siihen varsinkaan auta omituinen koulutoveri sekä vielä omituisempi yläkerran naapuri. Uuden omituisen koulutoverinsa kautta Pekko selvittää salaisuuksia itsestään ja menneisyydestään, joka onkin monimutkaisempi ja koukeroisempi kuin hän osaa aluksi kuvitella. Samanaikaisesti hän kamppailee halusta tietää, mitä tarkkaanottaen mummolleen tapahtui, vaikka hänen ympärillään olevat yrittävät pitkittää totuuden ulostuloa mahdollisemman pitkään. Omituinen yläkerran naapuri sotkee nuoren pojan virtapiirejä pahimmalla mahdollisella ajalla, vaikka kohtalolla onkin omituinen tapa sitoutua yhteen juuri oikeaan aikaan. 

Mytologiaan pohjautuva fantasiakirja saa mukavasti pieniä vivahteita rikoskirjallisuudesta alussa tapahtuvan murhan kautta. Nuorille suunnatussa kirjassa tuodaan hyvin esille rikoskirjallisuuden piirteitä, kuitenkin päähenkilön tunteiden vuoristorataa olisi mielestäni voinut hieman syventää. Pidän psykologisista thrillereistä, mutta yritän nyt pysyä ajatuksessa, että kysy on nuortenkirjallisuudesta. Ehkä psykologinen thrilleri liitetään enemmän aikuistenkirjallisuuden maailmaa. En kuitenkaan ole yhtään pettynyt teokseen, vaan olen positiivisesti yllättynyt. Viihdyin huomattavasti paremmin tämän teoksen parissa kuin ensimmäisen. 

"Minulla on kummallinen olo. Niin kuin joskus unessa, kun yhtäkkiä tajuaa, että 
on nähnyt sen saman unen vaikka kuinka monta kertaa ja tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, 
mutta kuitenkaan ei osaa muuttaa mitään, tekee vain niin kuin on määrä. "
(Sini Helminen - Kiven sisässä: sivu 103)

Teoksen tarinan edetessä sivuhahmoista huomaa nopeasti, ketä hahmoa on syytä epäillä. Se on nuortenkirjallisuudessa sekä hyvä, että huono asia. Tarkoitan ymmärrystä nopeasti siitä mitä teoksessa tulee tapahtumaan, ja ketä hahmoista kannattaa epäillä milläkin tavoin. On kuitenkin ihanaa, ettei asiat tule suoraan esille, vaikka ne on aistittavissa rivien välissä. Eikä kirjailija Sini Helminen ole jättänyt muodostamatta sidosta aikaisempaan teokseen. Minusta on oiva pieni kiva twisti, kun tunnistaakin tutun hahmon pörräämässä jälleen kerran päähenkilön ympärillä. Sen verran oli jopa jo pakko katsoa seuraava, kolmatta teosta, että samainen hahmo näyttää olevan sielläkin seikkailemassa!

Tuntuu kuin olisin pieni lapsi karkkikaupassa tämän kirjasarjan suhteen. Haluan lisää makeaa mahan täydeltä, vaikka tiedän, että jossain kohtaa hyvä tulee loppumaan. 231 sivua antaa makeaa muutaman tunnin verran, ja tiedän onneksi, että minulla on vielä kaksi teosta jäljellä. Kuitenkin hyvällä vauhdilla luen nämä kesän aikana, jonka jälkeen saan taas miettiä, että mitä sitä seuraavaksi haluaisi lukea. En kyllä odottanut mitenkään, että tämä kirjasarja herättäisi sisälläni näinkin suuren kiinnostuksen.

Kiven sisässä
Sini Helminen
Väkiveriset osa 2
sivuja 231
Myllylahti Oy, Espoo 2017

Suositut postaukset