"Olipa kerran tyttö, joka oppi pelkäämään" (kirjan takakansi)
"Äiti oli järkyttynyt taas viimeksi käydessään hänen luonaan. "Etkö sä ole halunnut ollenkaan sisustaa tätä? Laittaa kodin näköiseksi?" Ei hän halunnut. Lumikki oli asunut kämpässä puolisentoista vuotta. Ei muuta kuin paksu patja lattialla toimittamassa sängyn virkaa, kirjoituspöytä, läppäri ja nojatuoli. Ensimmäisinä kuukausina äiti oli vaatinut, että Lumikille täytyisi ostaa sänky ja kirjahylly, mutta Lumikki oli kieltäytynyt tarjouksesta sinnikkäästi. Kirjat olivat pinoissa lattialla. Ainut "sisustuksellinen elementti" oli mustavalkoinen Muumi-kalenteri. Miksi hän olisi vaivautunut johonkin ihme pesänrakennukseen? Ei tässä Innoa leikitty. Yksiö oli vain paikka, jossa hän asui lukiovuodet. Ei se ollut koti siinä mielessä, että hän olisi ajatellut juurtua sinne pidemmäksi aikaa. Kun lukio olisi ohi, Lumikki olisi vapaa lähtemään minne tahansa eikä hänen tarvitsisi jäädä kaipaamaan ketään tai mitään." s. 24-25
Itse en missään nimessä olisi valinnut tätä kirjaa pelkien kansien perusteella. Mielestäni kansi ei ole mitenkään erityinen, ja tarvitsen aina vahvan takakannen tekstin, jotta saan kuvan kirjan tulevista tapahtumista. Myöskään kirjasta ei oikeastaan jäänyt paljon sanottavaa.
Salla Simukan Punainen kuin veri tuli suosituksena kaverilta jo aika päiviä sitten. Kirjasarja ei niinkään kiinnostanut minua silloinkaan, enkä tiedä jäikö siitä nyt käteen mitään sen kummempaa. Kirjastossa aikani kierrellessä en keksinyt muutakaan, niin nappasin kirjan käteen ja lähdin lainauspisteelle.
Kirja aloittaa Lumikki-trilogian, joka on jo ilmestynyt kokonaisuudessa. Itselle jää pieni halu lukea seuraava kirja, mutta en tiedä - muutakin luettavaa on riittämiin. Kirjan vahva teema ja vahvat ajatukset on helppo peilata omaan ja kaverien elämään, ja ajatella miten tilanteessa olisi itse toiminut ja kasvanut. Kirjassa näkyy vahva kasvutarina Lumikki -nimisellä päähenkilöllä. Kirjan tarina hipaisee lumikki ja seitsemän kääpiötä teosta, jos tarkkaan miettii, mutta kuitenkaan se ei etene kuten satu. Tarina on selvä, enemmän nykymaailmaan liittyvä, perus nuoren elämästä kertova tarina.
"Jostain syystä yläasteella älykkyys ei ollut seksikästä. Jos tahtoi olla seksikäs, piti kartella fiksuutta kuin ruttoa. Fiksu tarkoitti samaa kuin tylsä, rasittava, ärsyttävä ja jos ei suorastaan ruma niin ainakin mitäänsanomattoman näköinen.
Lumikki oli ajatellut, että yläasteen jälkeen tilanne muuttuisi. Osin se olikin muuttunut, osin ei. --" s. 107
Kirjan tarinaa ei kirjoitetan mieleeni niin yksityiskohtaisesti, mutta joitakin tapahtumia painotetaan. Minusta tuntuu, että kirjassa jää asioita peittoon - onko tämä tarkoitus sarjan kannalta? Kuitenkin Punainen kuin veri -kirja menee näin myös yksittäis teoksena, koska kirjan lopussa asioita suljetaan. Tietenkään en tiedä onko tämä lopullinen sulkeutuminen tietyille asioille... Tässä sen huomaa, että pieni kipinä seuraavan osan lukemiseen jää, mutta onko se tarpeeksi vahva? Se varmaankin selviää kaiken tämän tämän hetkisen sekoilun lopussa.
Englanninkielinen alkuteos: Punainen kuin veri
Kirjailija: Salla Simukka
Julkaisuvuosi: 2013
Tämä blokkaus tuli aikaiseksi oman huoneen lattialla patjalla istuen. Nyt on viimeinenkin muuttotavara paketissa, huonekalut kuljetus valmiina ja itse nauttimassa viimeistä yöstä täällä. Huomenna on aika nukkua jossain aivan muualla. Jatkan lukemista ja blokkaamista aivan niinkuin ennen, mutta tietenkin uudella aikataululla, koska en asu enää porukoiden luona, vaan oman ihanaiseni luona. Päivittelyn muutofiilinkejä, sekä kirjojen järjestämisen panikointi myöhemmin!
Petra