huhtikuuta 24, 2016

Stephenie Meyer kymmenvuotisjuhlakirja - elämä ja kuolema


Twilight houkutuksen kymmenvuotisjuhlakirja kattaa kaksi teosta. Twilight - Houkutus (jonka pokkari versio minulla on hyllyssä, nyt myös kirja versio) ja uudelleen versiointi Houkutuksesta, tällä kertaa toisinpäin - elämä ja kuolema. Sain itse tämän kirjan vielä synttärilahjaksi, joten kirja sopi hyvin siihenkin teemaan.

Kirja kertoo tarinan Beau:sta (Beauford Swan), joka "karkoittaa" itsensä pikku kaupunkiin, Forksiin. Forksin pieni asukasluku, sateinen ja synkkä ilma sekä oudot asukkaat eivät aiemmin ole kiinnostaneet ulkopuolisia, mutta Beau taitaa muuttaa tilannetta hieman liikaakin.
     Beau ihastuu Forksin lukiota käyvään Edytheen. Edythe kulkee sisarustensa kanssa, eikä heihin kiinnitetä sen enempää huomiota koulussa kuin muuallakaan. Beau sekoittaa Edythen pään, eikä paluuta entiseen ole enää kummallakaan.

Kaikki muistavat twilightin (jos sen on lukenut) ja kaikki tapahtuvat, joita se ihastuttava tarina kantaa sisällään. Twiligt sisältää voimakkaita tunteita, jotka sitovat kahden päähenkilön tarinat tiukasti yhteen romanttiseksi romaaniksi. Elämä ja kuolema kertoo tämän saman tarinan aivan toisesta näkökulmasta, Beaun näkökulmasta. On mielenkiintoista huomata kuinka erilainen tarina voi olla, kun päähenkilö onkin eri sukupuolta. Elämä ja kuolema on rakkaustarina, jonka aikana huomaa että asioista on lukenut, mutta kuitenkaan ei lue samaa kirjaa uudelleen - vaan jotain aivan uutta.

Minulla ei ollut vaikeuksia koukuttautua tähän kirjaan samalla tavalla kun twilightiin. Kirja on niin lumoava, mutta aivan eri tavalla. On mielenkiintoista nähdä, että Beau ei ole aivan niin loukkaantuvaa ja haavoittuvaa sorttia kuin Bella, mutta kuitenkin Beaussa on se puoli. Beau on tehty myös enemmän tahtovaksi, mutta kuitenkin helposti periksi antavaksi, joka on hauska ristiriitainen yhdistelmä.
     Jos taas vertaan Edytheä ja Edwardia... heissä on yllättävän paljon samaa. Edythe on omalla tavallaan hyvin viehättävä vampyyri, vaikka jää selvästikin pienempään rooliin, kuin Edward twilightissa.
    Tähän väliin pieni vertaus twilightin ja elämän ja kuoleman välillä. Luvun 3 alusta..


"Aamulla heräsin siihen, että jokin oli muuttunut.
     Se johtui valosta. Se oli yhä samaa harmaanvihreää valoa, jota näkee metsässä pilvisenä päivänä, mutta nyt se oli jotenkin kirkkaampaa. Tajusin, ettei ikkunan edessä ollut enää sumuverhoa.
     Hyppäsin pystyyn ja riensin ikkunaan, ja samassa voihkaisin kauhusta.
     Hieno lumikerros oli peittänyt pihan, verhonnut auton katon ja valkaissut tien. Mutta ei siinä vielä kaikki. Eilinen sadevesi oli jäätynyt - ja jää oli muovannut puunneulasista uskomattoman upeita taideteoksia ja muuttanut pihatien hengenvaaralliseksi jääradaksi. Minulla oli vaikeuksia pysyä pystyssä kuivalla maallakin; taisi siis olla viisainta kömpiä takaisin sänkyyn.
     Charlie oli jo ehtinyt lähteä töihin, kun menin alakertaan. Charlien luona tunsin monella tapaa asuvani kuin omassa asunnossani, enkä kokenut itseäni yksinäiseksi: huomasin pikemminkin nauttivani yksinolosta.
     Lusikoin pikaisesti lautaselle muroja ja siemaisin palan painikkeeksi appelsiinimehua purkista. Odotin innoissani kouluun menoa, mikä tuntui pelottavalta. Tajusin etten ollut innoissani virikkeellisestä oppimisympäristöstä ja uudesta ystäväpiiristäni. Rehellisyyden nimissä minun oli tunnustettava, että odotin koulua niin innoissani vain siksi että näkisin Edward Cullenin. Ja se jos mikä oli äärettömän typerää." Twilight - Houkutus, luku 3 sivu 47

"Aamulla heräsin siihen, että jokin oli muuttunut.
     Se johtui valosta. Se oli yhä samaa hämyistä valoa, jota näkee metsässä pilvisenä päivänä, mutta nyt se oli jotenkin kirkkaampaa. Tajusin, ettei ikkunan edessä ollut enää sumuverhoa.
     Hyppäsin pystyyn ja riensin ikkunaan, ja samassa voihkaisin.
     Hieno lumikerros oli peittänyt pihan, verhonnut auton katon ja valkaissut tien. Mutta ei siinä vielä kaikki. Eilinen sadevesi oli jäätynyt - ja jää oli muovannut puunneulasia uskomattomia taideteoksia ja muuttanut pihatien hengenvaaralliseksi jääradaksi. Minulla oli vaikeuksia pysyä pystyssä kuivalla maallakin; taisi siis olla viisainta kömpiä takaisin sänkyyn.
     Charlie oli ehtinyt lähteä töihin, kun menin alakertaan. Charlien luona tunsin monella tapaa asuvani kun omassa asunnossani, enkä kokenut itseäni yksinäiseksi: huomasin pikemminkin nauttivani omasta tilasta.
     Lusikoin pikaisesti lautasellisen muroja ja siemaisin palan painikkeeksi appelsiinimehua purkista. Odotin innoissani kouluun menoa, mikä tuntui huolestuttavalta. Tajusin etten ollut innoissani virikkeellisestä oppimisympäristöstä tai uudesta ystäväpiiristäni. Rehellisyyden nimissä minun oli tunnustettava, että odotin koulua niin innoissani vain siksi että näkisin Edythe Cullenin. Ja se jos mikä oli äärettömän typerää." Elämä ja kuolema, luku 3 sivu 53

Kirjan tarinan kaikki muutkin henkilöt ovat saaneet loistoa sukupuolen vaihdoksella (jos niin voi sanoa). Minusta tähänkin tarinaan on hyvin kirjoitettu jokainen hahmo. Jokaisessa on niin paljon samaa ja niin paljon eriä, mutta kuitenkin tarinaan juuri sopiva. Minusta on myös hienosti muokattu ylimääräinen drama pois tarinasta. Sitä ehkä on hieman liikaa twilightissa.
     Kuitenkaan en sano, että elämä ja kuolema olisi parempi. Se etenee hyvin ja paljon reippaammin kuin twilight (mikä olisi pitänyt arvatakin), mutta kirjan 399sivuun ehtii hyvin myös dramaa, pelkoa, epäilystä ja kaikkea sitä halua, mitä ei saisi olla. Beaun yksi ihanimmista puolista on se, että hän haluu Edythen. Vain ja ainoastaan hänet. Sen kummempaa kirjasta ei tarvise muistaa!

Englanninkielinen alkuteos: Twilight / Life and Death
Kirjailija: Stephenie Meyer
Julkaisuvuosi: Twilight 2005, Life and Death 2015

Hui, kauhistus kun huomasin, että tekstiä ei ole tullut blogin puolelle hirveästi. Nyt on jatkuvasti ollut lukeminen tauolla, sekä kirjoitus sen myötä. Omassa elämässä on tapahtunut kauheasti. Olen lähempänä valmistumista kuin koskaan. Viimeiset paperit laitan tänään menemään, joten toivotaan että ne menevät ongelmitta läpi.
     Olen myös keksinyt kaikkea piristystä omalle kullalle. Kävimme muunmuassa Kuhankuonolla ihailemassa maisemia, joista osa on pakko jakaa tässä kanssanne. Oli todella kaunis ja ihana ilma, ja se sopi juuri hyvin tilanteeseen.

Onko kaikilla jo vappu suunnitelmat valmina? Meillä täällä päin alkaa olla yhteisiä päämääriä vapun osalta. Kyllä ulos lähdetään seikkailemaan porukassa. Katsoo nyt millainen sekopää porukka saadaan kasaan.
     Koti on kunnossa, ja meillä on pesukone! Sitä ilman oli hassua elää, nyt on jo tottunut että se on paikallaan. Uusi puhelikin pääsi vihdoin ja viimein käsiini. Nyt ei tarvitse enää pohtia millä vuosikymmenellä elelee (paitsi vuoden, ehkä kahden päästä). Yritetään kestää sinne asti.

Kestää lukijat, kohta on Toukokuu ja loma alkaa. Viimeiset loppurutistukset ja sitten saa nauttia. Kellä on millaisia loppu tenttejä, harjoitteluja tai muuten vaan tulosten odottelua. Toivotaan hyviä ilmoja, että pääsisi ulos!

Petra

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suositut postaukset