Luku 3, sivu 35
tään.
"Mitä uutta?" huusi Puolihäntä.
"Oliko Varjoklaani paikalla?" kysyi Pajuturkki.
"Oli", vastasi Sinitähti vakavasti. Hän harppoi Pajuturkin ohi ja loikkasi Suurkivelle. Tavanomaiselle kokoontumiskutsulle ei ollut tarvetta - kissat keräntyivät jo kiven äärelle. Tiikerikynsi hypähti Sinitähden viereen.
"Tällä kertaa klaanien välillä vallitsi voimakas jännite", Sinitähti aloitti. "Sain myös tietää mahdollisesta Väärätähden ja Yötähden liitosta.
Harmaaraita ahtautui Tulisydämen vieressä olevaan rakoon. "Mistä he puhuvat?" hän kysyi. "Luulin, että Yökarva suostui Sinitähden suunnitelmaan."
"Kuka on Yökarva?" raakkui Yksisilmän ikivanha ääni joukon perältä.
"Hänet on nimetty Varjoklaanin uudeksi päälliköksi", Sinitähti selitti.
"Tarkkoitan hänen nimeään - eikö tähtiklaani ole vielä hyväksynyt häntä?" kysyi Yksiviiksi.
"Hän aikoo vaeltaa Kuukivelle huomisiltana", Tiikerikynsi kertoi."
Soturikissat sarja säväyttää jälleen. Tällä kertaa sarja etenee monella uudella käänteellä. Pakko myöntää, että en odottanut kaikkia näitä käänteitä vielä tässä kirjassa. On siis paljon Tulisydämen seikkailujen aikajanasta unohtunut. Silti kirja on aivan upeasti kuvattua seikkailua metsän siimeksessä, sekä uutta jännitystä tuovaa hilpeyttä.
Soturikissojen tarina jatkuu...
Nuoresta Tulitassusta on tullut urhea Myrskyklaanin soturi Tulisydän, utta vaara vaanii edelleen metsässä - ja ehkä, lähempänä kuin hän arvaakaan. Lehtikadon ajan saapuessa nälkä, vallanhimo ja salaiset liitot uhkaavat neljän klaanin välistä rauhaa. Samaan aikaan Tulisydämen paras ystävä Harmaaraita heittäytyy suhteeseen, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset.
Kun tlanne kiristyy äärimmilleen, Tulisydäntä ei uhkaa van taistelu vaan myös petos hänen omiensa joukosta. (kirjan takakansi)
Minusta Tuli ja Jää kattaa enemmän sisältöä, jos ajattelee soturikissojen sarjan ensimmäistä osaa. Tässä kirjassa uusia käänteitä tulee, ja vanhatkin kujeet saavat uutta ilmettä. Vastoinkäymisiltä ei vältytä, mutta mitäpä elämä olisi ilman niitä?
Tulisydän kasvaa kirjan aikana soturina taas lisää, ja löytää itsestään villikissa puoltaan. Hänen verensä kuitenkin vetää myös kotikisu elämään, mutta ei ainakaan vielä anna sille periksi.
Kirjan sivumäärä kattaa mukavasti kaikenlaista eri genreä ja, jonka lukeminen on mukavan reipasta. Kielellisesti rakastan kirjaa, mielestäni kokonaisuutena kielellinen ilmaisu on ihanaa. Kaikilla hahmoilla on omanlaisensa ääni, mutta kuitenkin kirjoittajan oma käsiala näkyy jokaisessa.
Kirjassa on monia hahmoja, jotka voivat aluksi sekoittaa maailmaan pääsyä, mutta nuorten kirjaksi yleiset ilmaukset, teemat ja tarina on helppo. En osannut ensimmäisellä kerrallakaan sen enempää sanoa kirjasarjasta, joka on minun lemppareitani, joten en ryhdy nyt sitten tähänkään sen enempää selostamaan.
Muuten ruudun tällä puolella istuskellaan viimeisiä koulutöitä vääntäen, vaikka ilma on mitä parhaimmsta päästä. Lähden kyllä itse myös ulkoilemaan tänään, mutta tärkeys järjestys. Suomi pelaa tänään jääkiekossa kullasta, joten tulee illalla katsottua jännitysnäytelmää jälleen kerran.
Muuten kesä näyttää ihanan vapaalta, vaikka siihen mahtuu hieman lapsen likkana olemista, liikkumista niin kävellen, pyörällä sekä junalla ja varmasti kavereiden näkemistä. Muuten nautin kesästä, ja ryhdyn jossakin vaiheessa panikoimaan syksyä. Ei ole helppoa heittää jalkaa tuonne työn ihmeelliseen maailmaan näin kokemuksettomana.
Syksystä ei siis ole vielä mitään takuita, mutta panikoidaan sitä sitten oikein olan takaa silloin. Nyt on kuitenkin kaksi ammattia takana ja oma kämppä, joten kyllä tästä elämästä taas positiivisia asioita löytää. Hauskaa kesän alkua kaikille, ja taidan itse palata blogin puolella seuraavaksi dekkariviikolla, joka on Marikan järjestämä tapahtuma samanaikaisesti Kouvolan dekkaripäivien tapahtumien kanssa. Itse innoistuin ideasta lukea dekkareita, joten sain vähän lisäpuhtia liittymällä tapahtumaan. Kannattaa käydä vilkaisemassa Marikan blogin puolelle - eli osoitteessa http://oksanhyllylta.blogspot.fi/2016/05/dekkariviikko-6-1262016-tervetuloa.html josta löytyy samalla tietoa tapahtumasta dekkariviikosta.
Petra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti