Dekkariviikko: Neiti Pinkertonin salaisuus

Kirjakesän täyteen vauhtiin räväyttää vuodesta vuoteen tutuksi tullut dekkariviikko, jota tänä vuonna vietetään juuri nyt (6.6. - 12.6.2022). Kirjablogstereiden, kirjastojen sekä monien muiden kirjallisuuteen liittyvien järjestöjen yms. sivustoilla on monipuolisesti tietoa ja vinkkejä, miten viettää tätä kyseistä tapahtumaa. Itselläni on yksi rakastamani kirjailija ylitse muiden, jonka teoksia jostain syystä yritän aina nostaa esille dekkariviikolla. Tälläkin viikolla tiedossa on yksi, kaksi ja KOLME Agatha Christietä, jotka yritän saada tänne blogin puolelle. Luetuksi ne ainakin tulee, mutta kesän aikana olen aina hieman laiskahko kirjoittaja. Sekin vaan taitaa johtua siitä, että haluan viettää kesän ulkosalla, koska ilma on lämmin, aurinkoinen ja siellä lukeminen on vaan avarampaa kuin sisätiloissa. Yritän kuitenkin pusertaa myös dekkariviikon kunniaksi rakastetulta kirjailijalta tänne blogin puolelle muutaman tekstin. 

Jos kiinnostaa blogia pitävien kirjatoukkien ottamukset tästä dekkariviikosta, kannattaa käydä Kirsin kirjanurkka -blogissa, sieltä löytyy pitkä lista dekkariviikolla mukana olevia blogeja. Kannattaa käydä hakemassa inspiraatiota omaan luku innostukseen!

Ensimmäisenä dekkarina luin Agatha Christien - Neiti Pinkertonin salaisuus -teoksen. Minulla on sellainen outo taipumus, että jos luen dekkareita, valitsen aina pokkarin. Pokkari sopii mukavasti käsiin, ja sitä on helppo kuljettaa. Pokkareissa on siis muitakin hyötyjä, vaikka romaaneissa parasta on uusissa kovissa kansissa oleva teksti. Dekkarit kuitenkin pokkareina. Minusta jännitys ja dekkarimaisuus korostuu, kun käsissä on sopusuhtaisiin kansiin sopiva teksti. En osaa ajatella dekkariteoksia paksuina kovakansisina teoksina. 

" - Sinä menet asumaan sinne - luullakseni on parasta, että sinäkin olet serkkuni. Bridgetillä niitä on niin paljon, että yksi sinne tai tänne ei merkitse mitään. Me olemme aina olleet hyviä ystäviä. Ja sekin on jo aivan selvää, minkä vuoksi menet sinne. Taikauskon vuoksi, poikaseni." (Agatha Christie - Neiti Pinkertonin salaisuus, sivu 25)

Mielestäni teos räjähtää houkuttelevasti käyntiin. Luke, teoksen päähenkilö, poliisimies, joka tempautuu pienen houkutuksen saattelemana kaiken keskelle, on hyvin luotu hahmo. Teoksessa sekoitetaan keskenään hieman peitetarinaa, kansanuskomuksia ja noituuksia, mikä on mukava lisä rikoskirjallisuuteen. Eikä romantiikaltakaan vältytä. Voin myöntää, että tässä teoksessa on jälleen saatu luotua niin uskomaton tarina, ettei ollut hetkeäkään tietoa ketä tässä pitäisi epäillä. Monipuoliset hahmot loivat uskottavia tarinoita kuka kenestäkin, joka vielä lisäsi jännitystä. 

Olen aina vahvasti ollut sitä mieltä, että Christie ei petä ♥ Ei käynyt niin tälläkään kertaa, vaikka tuntuu, että osuu välillä käsiin vain jo luettuja Christieitä. Tälläkin viikolla on pakko nostaa minusta hänen yksi parhaimmista teoksista tänne blogin puolelle, mutta siitä vasta aivan loppuviikolla. Nyt kirjan takakansi tekstiä sekä paljonmeluakirjoista.blogspot.fi lainaten "..mutta se oli kesäpäivään enemmän kuin sopiva."

Neiti Pinkertonin salaisuus
Agatha Christie
sivuja 263
eng. alkuteos Murder Is Easy (ilmestynyt 1939)

suomentanut: Eero Ahmavaara
Kustantaja WSOY
Yhteistyössä Bonnier Books Finland