lokakuuta 25, 2015

Tervetuloa Mustan Tikarin Veljeskunnan maailmaan

J.R.Ward ja Mustan Tikarin Veljeskunta on vienyt osan mun sydämestä. Mä olen jäänyt niin koukkuun tähän sarjaan, että oli pakko heti käydä ostamassa myös uusin 13osa kirjasarjasta. Ja tällä kertaa kirja osui ja upposi! Nyt en enää tiedä mikä näistä kirjoista mahdollisesti olisi ykkönen, koska tämä kirja horjutti koko toplistan menemään. Kirja on mitä mielenkiintoisin ja erilaisin kuin aiemmat tietyillä samoilla mausteilla, mutta aivan kerrassaan mahtava.

Varjot -nimeä kantava kirja on pituudeltaan 656sivua, joten siinä keskellä yleisesti kirjojen pituuksista. Sarjan 12osa Kuningas oli pituudeltaan hieman lyhyempi (648sivua). Siitä löytyy hyvin niukka blokkaus täältä. Huomaa kyllä, kun katsoo tuota blokkausta, kuinka paljon kirjoitustapa on muokkaantunut. Nykyään on jo tietty tapa miten kirjoittaa asiat ja millä tavalla ne järjestää näihin blokkauksiin. Alkujaan oli vain, että halusi nopeasti blokata jotakin, vaikka se ei niinkään ole oleellista vaan se, että kirjoittaa hyvän ja järkevän tekstin.

Tällä kertaa tämä blokkaus vie teidät lukijat syvemmällä Mustan Tikarin Veljeskunnan maailmaan Varjot -kirjan mukana ja samalla pohdin omia ajatuksiani kirjojen toplistasta ja ehkä jopa saan muodostettua tähän jonkin näköisen listan. Myös te lukijat pääsette nauttimaan tällä viikolla (ja mahdollisesti ainoastaan tällä viikolla) toisesta bloggauksesta nimittäin tästä! Yritän kuitenkin pitää blokkauksen pituuden tasaisena viime aikaisten blokkausten kanssa. Nyt siis itse kirjan pariin, ja lukijat huom. Lukekaa omalla vastuulla, koska en tiedä paljonko tässä hypitään kirjojen juonissa. Yritän mahdollisimman vähän!

Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin  Caldwellissa, alkaa kuolettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjiensä välillä. Vampyyrirodulla on puolustajanaan kuuden vampyyrisoturin salainen veljesjoukko.
     Kun Trez oli vasta lapsi, hänen vanhempansa myivät hänet s'Hisben kuningattarelle seksiorjaksi. Trez pakeni ja päätyi New Yorkin Caldwelliin sutenööriksi. Ainoa ihminen, johon hän tuntee voivansa luottaa, on hänen veljensä iAm.
     iAm on aina yrittänyt suojella veljeään itsetuholta, mutta heikoin tuloksin. Kun Trez tapaa Selenan, hänen elämänsä näyttää vihdoin kulkevan oikeaan suuntaan, mutta onnen tiellä on suuria esteitä. Trezin kuningattarelle vannoma vala on aika panna käytäntöön - hänen on antauduttava kuningattaren tyttärelle, eikä pakotietä tai neuvotteluvaraa ole.
     Trezin on valittava, seuraako hän sydäntään vai  alistuuko muiden hänelle määräämään kohtaloon. Yllättävä tragedia kuitenkin sekoittaa kaiken, ja iAm on valmis äärimmäiseen uhraukseen rakkaudesta veljeensä.

Minusta on ihanaa, että takakannen teksti paljastaa niin vähän kirjasta. 656sivuinen kirja pitää sisällään niin paljon enemmän tarinaa ja tapahtumia, kuin takateksit antaa ymmärtää. Kirja myöskään ei kulje tavalliseen tapaansa yhden kertojan silmin, vaan kertojia on useampi. Kirjoissa on yleensäkin jokin asia, joka ei selviä kirjan aikana, joten seuraavan kirjan lukeminen on melkeinpä pakko. Vaikka lukisin sen varmaankin jokatapauksessa.

Kirjassa on paljon sivujuonia, niinkuin aina. Osa juonista loppuu pääjuonen kanssa kirjan lopussa, osa juonista jatkaa kulkuaan seuraavaan kirjaan, ja mahdollisesti vielä siitäkin seuraavaan kirjaan. Jokaisessa kirjassa kertojilla on aina jotain yhteistä tai sama päämäärä tai vastaavaan, joten heidän tarinansa aina leikkaavat toisiaan. Varjot kirjan kertojina toimivat: Trez ja iAm Varjo-veljekset, Selena-valittu, Rhage-veljeskunnan soturi, Paradise, Layla-valittu, Assail, Xcor, Throe, Abalone, s'Ex ja Maichen. Mahdoinko saada kaikki? Kuten huomaatte kirjassa on välillä vaikea pysyä mukana, kun kertojia on paljon, mutta monien kertojien tarinat sulautuvat toisiinsa ja joissakin tapauksissa tarinaa vain kerrotaan toisen kertojan näkökulmasta. Jos kysyt kuka näistä on pääosissa, en oikein osaa vastata. Mielestäni kaikilla on tärkeä rooli kirjassa, sekä päätarinan että sivujuonien kannalta. Kuitenkin nostaisin esiin Trezin ja iAmin lisäksi Selenan ja Maichenin.

He neljä kuljettavat päätarinaa eteenpäin. Päätarinaan taas liittyy myös kertojia, jotka omalla tavallaan tuovat lisämausteita ja syventävät tarinaa. Sitten on myös Layla-valitun sivujuoni, joka solmiutuu Xcorin kanssa osaksi, sekä Rhagen sivujuonen kanssa. Kirjan muut hahmot ovat myös tärkeässä roolissa kirjan sivuhahmoina, mutta tällä kertaa eivät kerro tarinaa. Kuitenkaan yhtäkään kirjan monista hahmoista ei saa unohtaa.

Teksti kirjassa on rajua, eikä niinkään anna lukijalla hirveästi ajattelumahdollisuuksia. Tietenkin aina ajattelee, että kuinka kenellekin tulee käymään, mutta kirja kertoo aina vastauksensa. Kirjassa kuvataan asioita tarkasti ja jatkuvasti. Lukijana ei koskaan tarvitse pohtia millainen tilanne on, se kerrotaan valmiiksi. Pidän myös J.R.Wardin (ja suomentajien) rohkeista sana valinnoista, asioita ei kierrellä tai pehmennetä.

Alla kaksi kohtaa eri kohdista kirjaa, molemmat sivujuonista - olkaapa hyvä! (ja en osannut valita siis vain yhtä, joten oli pakko saada molemmat tänne).

"Vishous iski vastahyökkäyksensä Varjoa vastaan silmänräpäyksessä ikävästä olkavammastaan huolimatta ja taklasi tyypin kunnon kehotällillä samalla, kun Rhage tarttui Trezin paksusta ranteesta kiinni repiäkseen tämän otteen irti. Uskomatonta kyllä, mutta tempuista ei ollut mihinkään. Vaikka V yritti kammeta Treziä irti sadankahdenkymmenen kilon elopainollaan ja Rhage nakkasi moneen taipuvan voimansa soppaan mukaan, Varjo oli kuin tiiliseinä eikä liikahtanut juuri mihinkään.
     Sitten kolmikko sai todellisia huolen aiheita.
     Rhage sulki silmänsä, ja kun hän avasi ne, ahtaaseen, mustaan tilaan tulvahti kirkas valo.
     "Vittu", V ärähti. "Päästä hänestä irti, Trez! Meillä on ongelmia!"
     Kuolemanuhka herätti Rhagen ihonalaisen pedon eloon. 
     "Trez! Irti!"
     Jokin viesti meni perille - olipa se sitten valo tai se, että Rhagen kasvonpiirteet alkoivat muovautua - ja Varjo alkoi löysätä otettaan. 
     V otti tilanteen haltuunsa, heitti Varjon sileälle lattialle ja hyppäsi tämän päälle. Musta tikari välähti ja singahti suoraan kaulavaltimolle. --" s. 32-33

"Veli oli kuitenkin jo nostanut kännykkänsä korvalleen. "Joo, Jane? Sinua tarvitaan eteisaulassa. Layla on kaatunut - V, lukemia?"
     Kun veli pani puhelimen V:n kasvojen eteen, Vishous sanoi puolisolleen: "Pulssi vakaa, mutta hidas. Samoin hengitys. Ei näkyviä vammoja."
     "Kuulitko?" Thor kysyi puhelimeen puhuen. "Hyvä. Kiitos." Puhelun katkaistuaan hän alkoi välittömästi näppäillä toista numeroa. "Jane tuo myös Mannyn ja Ehlenan." Puhelin korvalle. Odottelua. Odottelua. 
     Thor selvästikin soitti Qhuinnille -
     Jostain oudosta syystä maailma alkoi pyöriä: Rhage tuijotti Laylaa ja ajatteli, ettei ollut mitään kauhistuttavampaa kuin tajuttomana vatsallaan makaava raskaana oleva naaras, ja yhtäkkiä eteisaula alkoi pyöriä kuin hyrrä. Hänen päänsä oli kaiken hulinan keskipisteessä, mutta tasapainonsa oli yllättävän hyvässä iskussa, vaikka -
     "Hän pyörtyy!"
     Häh? Ei Rhage tainnutkaan olla niin tukevasti maassa kuin kuvitteli. --" s. 215-216

Kirjassa päätetään mukavasti aika monta eritarinaa, mutta jätetään auki myös mielenkiintoinen sivujuonen pätkä Layla-valitusta. Odotan innolla saako Layla-valittu oman kirjan, vai sitoutuuko hänen tarinansa johonkin toisee kirjaan. Kirjassa myös tehdään mielenkiintoisia valintoja: siitä, että miten henkilöiden tarina ikäänkuin lopetetaan kirjan loppuun. Tietenkin heistä mahdollisesti kerrotaan vielä kirjasarjan edetessä, mutta eritavoin (ehkä pienenä sivujuonena tai vain kirjan sivuhahmona).

Tuli jostain kaukaisesta historiasta mieleen, että tämä on kirjasarja, jota en ole koskaan ajatellut lukea englanniksi. Ehkä siksi, että kirja on hyvin pitkä jo suomenkielisenä, enkä usko että jaksaisin keskittyä englanniksi niin kauan tai sitten siksi, että teksti lumoaa minut jo. En ajattele, että saisin enempää englannin kielisestä versiosta. Myöskään kirjan kieli ei ole helpoimmasta päästä.

Tästä päästäänin vieläkin pohtimaani kirjasarjan toplistaan. Tämä kirja hipoo aika lähellä minun makuuni täydellistä tarinaa täydellisissä kansissa (kirjan kannet ovat jälleen kerran onnistuneet). Mutta kirjasarjassa on kaksi hahmoa yli muiden: Butch O'Neal kirjasarjan neljännen kirjan päähenkilö, sekä John Matthew, joka taas on ollut kirjoissa kauan taka-alalla, mutta esiintyy päähenkilönä kahdeksannessa kirjassa Minun rakastajani. Varjot -kirja nousee eritavalla toplistalle. En niinkään aluksi ollut kiinnostunut Trezin ja iAmin henkilöllisyyksistä, mutta lopulta nekin upposivat minuun. Enemmin kirjan tarina ja sen kerronta (erilaisuus myös muihin aiempiin kirjoihin) olivat syy, miksi kirja hyppäsi toplistaan. Kuitenkaan päähenkilöinä he eivät nouse niin ylös, kuin nämä kaksi: Butch ja John.

Tässä on siis osa minun maailmaani, taas tullut julki. Kaikilla on oma maku, ja näin raju teksti ei välttämättä uppoa jokaiseen, mutta kaikkea kannattaa kokeilla. Itse taisin juuri kirjastossa käytyäni (kävin muuten juu kirjastossakin - hankalaa kun asioita olisikin yhtäkkiä niin kauheasti, että tänne pitäisi ehtiä kirjoittamaan) sano, että olisi vielä enemmän pitänyt lukea minulle ei niin kiinnostavia tai omaa kirjamaailmaani horjuttavia teoksia kirjahaasteen aikana. Kuitenkin olen osallistunut siihen ja lukenut kirjoja liittyen siihen ja muutenkin lukenut. Minulla on kuitenkin vielä aikaa: vuosi ei vielä vaihdu.

Englanninkielinen alkuteos: The Shadows 
Kirjailija: J.R.Ward (suomentanut Timo Utterström)
Julkaisu: Basam Books, 2015

Varjot -kirja auttaa minua etenemään kirjahaasteessa kahdella nro. 3. Vuonna 2015 julkaistu kirja sekä nro 6. Kirja, jonka nimi on sana. Nämä kohdat kirjahaasteesta saan ruksia todella todella ihanin fiiliksin.(tuli tässä mieleen, että pitäisi varmaan alustavasti ryhtyä tekemään kirjahaasteen yhteenveto blokkausta - siinä tulee menemään hetkinen)

-Petra

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suositut postaukset