marraskuuta 05, 2020

Virheistä parhain

Nora Roberts tarjoaa jälleen kerran kaunista ja hentoa rakkaushömppää lyhyen pokkarin muodossa. Jostain syystä teos löysi käsiini kirjastosta, vaikka aiemmin en ole kiinnittänyt niinkään paljon huomiota Robertsin kirjallisuuteen. Minulla on selkeästi menossa romanttinen "vaihe". En tiedä voiko sitä kutsua vaiheeksi, mutta minusta tuntuu, että toisinaan luen teoksia sykleissä. Tähän myöskin vaikuttaa halloweenin aikaan lukemani Marko Hautalan kauhuteos Pimeän arkkitehti. 

Pimeän arkkitehti ei houkuttanut minua kirjoittamaan siitä tämän blogin puolelle. Olin myöskin viime kuukauden puolella hieman harhaantunut ajatuksissani, joten en osallistunut Halloween lukuhaasteeseen, joka kuitenkin muissa blogeissa pyöri. Yöpöydän kirjat -blogi emännöi kyseistä haastetta, jonka lisäksi siellä on menossa toinen hyvinkin herkullinen haaste: kirja, jota en halunnut lukea. Osallistuin haasteeseen, ja osallistumisaikaa on kokonainen vuosi. 31.8.2021 mennessä minulla on tarkoitus lukea vähintää yksi teos, jota en ole halunnut lukea. Minulla on jo mielessä useampikin, ja ajattelin alku vuodesta laittaa haasteen toteutukseen. 

Nyt kuitenkin pohdin rakkautta, himoa ja houkutuksia. Nora Roberts - Virheistä parhain -teos antaa suomennetun otsikon perusteella mielestäni pienoisesti virheellisen käsitteen sisällöstä, mutta ei anneta sen häiritä. Päähenkilö 32-vuotias Cooper on urheilullinen poikamies, ja hän työskentelee urheilutoimittajana. Cooperin maailman sekoittaa yksinhuoltajaäiti Zoe, jonka pituus, kauniit sääret sekä ruskeat silmät tekevät vaikutuksen. Kuinka ollakaan myös Zoe alkaa tuntemaan vetoa Cooperiin, ja heidän välilleen syntyy mitä erikoisin houkutuksen leikki. 

"Nainen oli pitkä, ja porrasjakkaralla olevat paljaat jalat olivat maalitahroissa, mutta varpaankynnet olivat sähäkän pinkit. Nainen lauloi nuotin vierestä musiikin mukana." (Nora Roberts - Virheistä parhain, sivu 9)

Rakkaus, himo ja houkutus.. niitä ilman en osaisi kuvitella eläväni. Olen ehkä huomannut sen nyt paremmin, ja se näkyy myös tässä teoksessa. Rakkaus on se osa, joka saa ihmisen tekemään yllättäviä asioita. Kun siihen lisätään himoa ja houkutuksia, tarina alkaa muistuttamaan Cooperin ja Zoen tarinaa. Zoe on itsenäinen ja vahva nainen, joka kokee pärjäävänsä yksin. Kuitenkin Cooperin ilmaantuessa kuvioihin hän joutuu miettimään valintojaan yhä uudestaan. Teos alkoi Cooperin näkökulmalla, ja pääsääntöisesti kerrotaankin hänen kauttaa, mutta samaistun muutamissa asioissa Zoen ajatuksiin ja tunteisiin. Minulla on taipumus samaistua vahvoihin naishahmoihin :)

" - Jos nainen pukeutuu näin, niin miehet taatusti katsovat. Eivät he muuta tee, Zoe lisäsi. - Ja jos sinua yhtään lohduttaa, niin voin vakuuttaa, etten pukeudu tällä tavalla vanhempainiltaan." (Nora Roberts - Virheistä parhain, sivu 46)

Virheistä parhain -nimi teokselle antaa mielestäni kuvan, että teoksessa kävisi virhe. Tulkintoja on monia, mutta itse en välttämättä koe näin tapahtuneen. Kirjailija on kyllä loistavasti luonut mahdollisuuden tulkita teosta monella tavalla. Rakastan yhäkin Robertsonin tyyliä kirjoittaa aikuismaista selkeää rakkaushömppää, jossa kuvataan hahmojen tunnetiloja vahvasti. Minusta tuntuu, että teos valikoitui minulle täysin tarkoituksellisesti.

Marraskuu olkoon siis rakkauden kuukausi minulle. Antaa rakkauden, himon ja houkutuksen täyttää minut, ja katsotaan mihin se vie. Nora Robertsonin jälkeen blogin puolella tässä kuussa on ilmestymässä Stephenie Meyerin uusin teos Keskiyön aurinko. Pimeät ja sateiset päivät saa ainakin minut etsimään iloa ja valoa. Suosittelen siis pitämään rakkauden kuukauden, vaikka vielä ei edes ole Helmikuu!

Virheistä parhain
englanninkielinen alkuteos: The Best mistake
Nora Roberts
suomentanut: Virpi Kuusela
sivuja 156
Harper Pokkari
julkaistu aiemmin suomeksi 2012

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suositut postaukset