heinäkuuta 24, 2015

Agatha Christie - Viisi pientä possua



"Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa
Tämä pieni possu kotonansa huokaa..."

"Amyas Cralen maalaus viimeisestä rakastattarestaan oli valmistunut juuri ennen kuin hänen vaimonsa tipautti tappavaa myrkkyä taiteilijan olutlasiin. Mutta oliko Caroline Crale sittenkään syypää rikokseen, josta hänet tuomittiin?
     Pariskunnan tytäs Carla Lemarchant on ainoa joka yhä uskoo äitinsä syyttömyyteen. Koska juttuun liittyi aikoinaan läheisesti viisi muutakin henkilöa, järkähtämätön neiti palkkaa älykkyydestään (ja mahtavista viiksistään) tunnetun belgialaisenetsivän selvittämään kulissien takaista totuutta. 
    Murha on aina murha - eikä se vanhene koskaan. Kuudentoista vuoden mukainen Alderburyn mustasukkaisuusdraama herättää Hercule Poirotissa halun ymmärtää skandaalinkäryisen murhenäytelmän osapuolten arvoituksen."

Agatha Christie on yksi niistä dekkarikirjailijoista, joita jaksan lukea. Muuten tuo dekkarityyli ei ole oikeastaan minun juttuni. Tietenkin jos kirja on tarpeeksi kiinnostava ja jännittävä - ainahan sen lukee! Kuten huomaatte toisesta kuvasa, kävin juuri kirjastossa. Nyt on kirjoja, joita ei kyllä itse ensimmäisenä tulisi valittua. Kauhu, self-help- ja tosi tapahtumiin perustuva kirja. Sitten on tietenkin omat kirjat: sarjakuvaa ja englannin kielistä scifi-seikkailu-fantasia-jännitys kirjallisuutta.

Takaisin Agatha Christie:n. Viisi pientä possu siis keskittyin viiteen epäiltyyn. Näiden kertomusten ja kirjeiden pohjalta tulisi sitten selvittää syyllinen. Olikin yllättävän vaikeaa. Itselle kun dekkarikirjallisuus ei ole tuttua - ei osaa edes ajatella kuinka paljon kirjassa pitää keskittyä ja antaa aivojen raksuttaa. Jos tähän kykenee, pystyy varmasti luomaan mieleen tämän tarinan kuvina.

Olen aina pitänyt Agatha Christien tavasta kirjoittaa. Teksti on mukavaa luettavaa ja helppoa. Christien teksti on myös hyvin monipuolista. Kirjan sisälläkin teksti muokautuu hahmon tyyliin ja hahmon persoonaan. Tälloin tekstistä tulee eläväistä ja rikasta. Minusta on mukava lukea, kun pääsee hyvin sisälle kirjan hahmoihin. Esimerkiksi:

"Poirotin mieleen muistui eräs lastenloru. Hän yritti unohtaa sen. Hän ei saanut ajatella aina lasten hokemia. Viime aikoina siitä tuntui tulleen hänelle suoranainen päähänpiintymä. Loru pysyi itsepintaisesti hänen mielessään. --" kirjan alkusanat

"Vainajan ja minun välinen ystävyys alkoi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Olimme naapuruksia, kotimme sijaitsivat lähellä toisiaan maaseudulla ja perheemme olivast ystäviä keskenään. Amyas Crale oli minua vähän yli kaksi vuotta vanhempi. Me leikimme poikasina yhdessä loma-aikoina vaika emme käyneetkään sama koulua. 
     Koska oln tuntenut tämän miehen niin kauan, katson olevani täysin pätevä kuvailemaan hänen luonnettään ja yleistä elämänkatsomustaan. --" s. 139

Tämä kirja osuu kirjahaasteen kohtaan numero 49. Jännityskirja tai dekkari.

Englanninkielinen alkuteos: Five Little Pigs
Kirjailija: Agatha Christie
(Five Little Pigs was first published in 1943)

-Petra

Suositut postaukset