torstai 13. huhtikuuta 2017

Soturikissat: Keltahampaan salaisuus

Erin Hunter - Soturikissat (erikoisseikkailu)
Keltahampaan salaisuus

Edessä on pimeys! Varo kissaa, jolla on verta käpälissään!》

Keltapentu on pieni varjoklaanilainen, joka odottaa innolla kasvamistaan pelottomaksi soturiksi. Soturinimensä viimein saatuaan hän joutuu kuitenkin myöntämään, ettei hänen käpäliään ole tarkoitettu taistelemiseen; hänen todellinen kohtalonsa on tulla parantajaksi. 
     Pian nuorta Keltahammasta alkavat piinata uninäyt sekä pahaenteinen aavistus tulevaisuudesta. Samalla Varjoklaani alkaa ajautua kohti hirmuvaltaa, jossa heikoilla ei ole sijaa. 
     Voiko kukaan pysäyttää pahaa? Voiko koko metsä hukkua tuleen ja vereen? Keltahampaan varjelema salaisuus on kohtalokas - niin klaanille kuin hänelle itselleen. (kirjan takakansi)

Oon ollut nyt Soturikissamaailmassa muutaman viikon. Kuitenkin tajusin, että siitä on kuukaus ku oon tänne kirjottanu. Eikä! Ny on pitkä aika, hups. En oikeastaan ees tiedä oonko sen enempää tehny mitään erikoista, en ole vaan päässyt yksinkertaisesti blogin puolelle. Kuitenkin blokkauksia odottaa tuolla julkaisua ja ja näin, mutta nyt pääsin kirjoittamaan. 

Olen todellakin lukenut (vihdoin ja viimeinen ensimmäisen oman) Soturikissojen erikoisseikkailun: Keltahampaan salaisuus. Ja on mun ensimmäinen oma Soturikissa todellakin! Yes! (miksi siis olen näin innoissaan?) Kuitenkin.. tämä kirja siis kertoo erikoisseikkailun, ja Keltahampaan syntytarinan ennen Myrskyklaaniin liittymistä. Mitä Keltahammas on tehnyt ja tietää ja kaikkea! 
     Ja kirja oli todella hyvä!! Minusta juoni on selkeä, hyvä. Se kertoi kaiken oleellisen ja antoi hienosti ajateltavaa,kun on lukenut Soturikissat (ne ensimmäiset). Tämä kirja kun on tehty myöhemmin, mutta aivan mahtavasti pystyy ajattelemaan, että tämä olisi voinut mennä juuri näin ja olla ennen sitä Soturikissoja tapahtunutta.

"Sinä iltana Keltapennun oli vaikeaa saada unta. Hän oli usein nurissut, että pentutarha tuntui liian ahtaalta, mutta nyt kun Risatassu ja Karsitassu olivat muuttaneet oppilaiden pesään, se tuntuikin oudon tyhjältä. Sulkamyrsky oli palannut soturien pesään, joten pentutarhassa olivat Keltapennun ja hänen pentuetoveriensa lisäksi enää Kirkaskukka sekä Läiskäpilvi, jonka pennut olivat syntymässä pian.
     En takuulla saa unta, jos Läiskäpilvi kuorsaa aina vain, Keltapentu ajatteli äkeissään ja vääntelehti pentutarhan lattiaa peittävillä sammalilla ja männynneulasilla. 
     "Asetu aloillesi" Kirkaskukka naukaisi uneliaasti. "Miten tässä pystyy muka lepäämään ollenkaan?" 
     Keltapentu tuhahti harmissaan, käpertyi kerälle ja kääräisi häntänsä nenän päälle. Kurkistaessaan sen yli hän näki hämärästi, miten Pihlajapentu nukkui tiukasti emon viereen painautuneena ja Pähkinäpentu retkotti sammalilla jalat ja häntä vipattaen, kun pinkoi unessaan pitkin metsiä." (Luku 3, sivu 28)

Mielenkiintoisen kirjassa teki Keltahampaan ja Risatähden suhde. Minusta oli mielenkiintoista, millainen hahmo Risatähti oli. Tietenkin, kun oli lukenut Soturikissat aikaisemmin, niin oli saanut erilaisen käsityksen asioista, koska kirjoissa tietenkin kerrotaan eri hahmon sekä ryhmän näkökulmasta, mutta kuitenkin oli hyvin mielenkiintoinen. 
     Minusta myös kirja oli aikajanallisesti selkeä ja hyvä. Aikajanalla tapahtumat tapahtuivat hyvällä temmolla, ja pikkuhiljaa asiat alkoivat muuttua erisuuntiin. Jokaista hahmoa syvennettiin pikkuhiljaa, ja loppujen lopuksi hahmot olivat selkeitä ja niistä tuli mieleen Soturikissojen ensimmäiset kirjat!

Nyt niinkuin kuvasta näkyykin.. niin sorruin kirjastosta lainaamaan Uusi profeetta -soturikissat sarjan kaksi ensimmäistä osaa! Oon ihan innoissani, vaikka aikoinaan en ollutkaan.
     Niin niin tästä kirjasta ei sen enempää. Muuten elämässä ei oo mitään erikoisempaa tapahtunut. Töitä, töitä ja töitä? Eikää!?!? Mä oon kyl ny niin innoissani noista soturikissoista. Katotaan jos saan hyllyyni toisenkin Soturikissan, ku tämän Keltahampaan salaisuus-kirjan.

Pääsiäisenä on ainakin siis kirjan lukua tiedossa, mutta myös syömistä perheen parissa on tiedossa. Tarkoituksena olisi saada kunnon karitsan lihaa huomenna ja sunnuntaina. Saa siis nauttia upean aterian kaksi kertaa, hieman eri muodossa! Kiitos, kun jaksoit lukea jälleen kerran ja aivan ihanaa pääsiäistä!!

Englanninkielinen alkuteos: Warriors, Super Edition: Yellowfang's Secret
Kirjassa sivuja: 486
Kirjailija: Erin Hunter
Julkaisuvuosi: 2016

Petra :)

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

S.E.C.R.E.T Polttava peli

"Tämä ei ollut fantasiaan. Tämä oli totta. Katso mitä tapahtuu kun päästät itsesi vapaaksi ja raivaat elämääsi hiukan tilaa, ajattelin. Silloin koko maailma on auki" sivu 266

"EROOTTINEN SEIKKAILU VIE SYVEMMÄLLE SALASEURAN SISÄPIIRIIN JA PELI KUUMENEE...

Naisista koostuva salaseura S.E.C.R.E.T toteuttaa jäsentensä salaisimmatkin seksuaaliset fantasiat - ja vapauttaa heidät samalla elämää kahlitsevista rajoitteista. Kolmikymppinen tarjoilija Cassie Robichaud on löytänyt sen ansiosta kuuman ja kiihkeän seksielämän.
     S.E.C.R.E.T:in täysivaltaisena jäsenenä Cassie saa tehtäväkseen opastaa uutta kokelasta Dauphinea ja etsiä täydellisiä miehiä tämän fantasioiden toteututtamiseen. Samalla hän etsii itselleen sitä oikeaa ja huomaa, että ottajia saattaisi olla useampiakin." (kirjan takakansi)

L.Marie Adeline on tulkitsija. Minusta kirjailijoita on monenlaisia, mutta Adeline on myös tulkitsija. Hänen tekstinsä välityksellä välittyy tunteet, hahmojen kemiat ja vaikka mitä! Olen todella iloinen, että ostin vihdoin ja viimeinen S.E.C.R.E.Tin kaksi viimeisintä osaa, ja saan trilogian luettua loppuun.
     Ensimmäisessä osassa, Kuuma leikki -kirjassa, Cassie oli pääosissa ja koko kirja kerrottiin hänen näkökulmastaan. Tässä jatko-osassa näkökulma hieman muuttuu, kun Cassie onkin jo sisällä S.E.C.R.E.Tin maailmassa. Cassie valitsee itselleen paikkansa S.E.C.R.E.Tissä, ja tämän seurauksena Dauphine tulee mukaan kuvioihin.

Luku 2, sivu 36-37
Dauphine
"Sinä aamuna seisoin vastapäätä liikettäni Magazine Streetin ja Ninth Streetin kulmassa. Katsoin kadun toiselta puolelta, kuinka alaiseni Elizabeth järjesteli näyteikkunaa uuteen prameaan uskoon. Olin palkannut hänet saman kadun varrella olevan kilpailevan vintageliikkeen leivistä, koska hänellä oli ainutlaatuinen tyylitaju, sellainen jota ei mitenkään voinut opetella. Olin kuitenkin niin kontrollifriikki, etten oikein onnistunut pitämään suunnasta, johon Elizabethin tämänkertainen luomus oli menossa. Näin pelkkiä rintaliivejä, ämpäreitä ja valtavat määrät rypistettyjä keltaisia paperikaistaleita. Elizabeth inhosi kun käyttäydyin näin - norkoilin hänen niskansa takana, pomottelin häntä ja parantelin hänen aikaansaannoksiaan - tein itse kaiken sen, mitä en luottanut toisten käsiin. Sillä tavoin minä kuitenkin hoidin liikettäni, ja taktiikka oli toiminut tähänkin saakka, eikö niin?
     Kun paras ystäväni Charlotte ja minä ostimme Funky Monkeyn yli kymmenen vuotta sitten, olin väenvänkään halunnut säilyttää liikkeen alkuperäisen nimen ja suurimman osan sen omaisuudesta. Halusin yksinkertaisesti luetteloida kaiken mitä emme kyenneet myymään. En pitänyt muutoksista. Niin kuin suurin osa etelän väestä, minäkin suhtauduin epäilyksellä kaikkeen uuteen ja erilaiseen. Siinä vaiheessa Charlotte vaatimalla vaati, että myisimme vinyylilevyjä ja tilaustyönä tehtäviä levylaukkuja houkutellaksemme liikkeeseemme myös, ja suostuin vastahakoisesti. --"

Dauphine on erakoitunut nainen, jonka elämäntyö kuluu oman yrityksensä ylläpitämisessä. S.E.C.R.E.T luo hänelle vapautuksen omista estoistaan ja rajoituksistaan. Dauphine -hahmo tuodaan kirjassa hyvin esille. Hieman minusta auki jää hänen ja Cassien suhde. Jos Cassien tulisi ohjata häntä, he jäävät hieman kaukaisiksi toisistaan. Kirjan loppussa ystävyys syvenee, mutta ei riittävästi mieleeni.
     Toinen ärsyttävä asia on se, että ihmiset menevät väärien ihmisten kanssa yhteen. Minusta tälle tarinalle olisi ollut sopivampaa, ettei Cassie olisi hypännyt tämän yhden henkilön matkaan. Tämä kuitenkin sekoitti henkilökemioita turhan takia. Enkä voisi sanoa, että Cassien elämän järjestykseen olisi tässä kirjassa hirveästi saatu järkeä. Loppua kohden kirjassa huimasin kuitenkin hyviäkin asioita, että ihmiset sekoilevat toisienssa kanssa. Kuitenkaan en ole mitenkään kauhean iloinen, että jokaisessa tarinassa pitää aina olla "the bad guy" -hahmo.

S.E.C.R.E.Tin maailmassa "the bad guy" on tietenkin yksi Cassie tuttu, joka tuodaan tärkeään asemaan kirjan tarinassa. Saa nähdä millainen tämä hahmo on viimeisessä osassa, ja kuinka paljon se osaa vielä satuttaa muita hahmoja...
     Toivon viimeiseltä osalta paljon uusia kuvioita, vaikka epäilen että asiat pyörivät ainakin Cassien kohdalla samoissa kuvioissa. Toivon myös ettei vain kirja akerrota liian monen ihmisen näkökulmasta. Jos nyt oli Cassien ja Dauphinen tarina, mitähän kolmanteen osaan tulee? Cassien tarina on yhtä kesken, kuin mihin se jäi ensimmäisen osan päättyessä, joten uskon sen jatkuvan vielä seuraavassakin. Miten käy Dauphinen?

Ryhdyin lukemaan enemmän kiinnostuksesta, kuin kirjahaasteeseen liittyen. Sain juuri sopivasti kuitenkin yhden kohdan ruksittua kirjahaasteesta. S.E.C.R.E.T Polttava peli -kirja ruksittaa kohdan 17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista.

Englanninkielinen alkuteos: S.E.C.R.E.T Shared
Kirjassa sivuja: 315
Kirjailija: L.Marie Adeline
Julkaisuvuosi: 2013

Petra

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Lene Kaaberbøl - Hopea Hevonen (Katrionan tarina 1)

"Majatalon sateenpiiskaamalla pihalla seisoi hopeanhohtoinen hevonen, jonka silmät olivat hurjat kuin saalistavalla pedolla. Katrionan päässä pyöri vain yksi ajatus: hänen täytyi ratsastaa sillä.

Tulisieluisen Katrionan elämä äitinsä omistamassa Leinikin majatalossa ei ole herkkua. Tallin töissä hän viihtyy, mutta vaikka hän kuinka yrittäisi hillitä itseään, yhteenotot isäpuolen kanssa ovat aina yhtä kitkeriä.
     Eräänä päivänä majataloon saapuu hopeisella hornanhevosella ratsastava arpinen nainen. Kuka tuo salaperäinen nainen, joka elää miesten tapaan vapaana maailmaa kiertäen? Voisiko Katkin ryhtyä tarunhohtoiseksi bredinariksi, oikeutta jakavaksi viestinviejäksi? 
     Äidillä on Katin varalle aivan muita suunnitelmia - mutta arpiselta naiselta saamaansa hopeakolikkoa hän ei voi unohtaa." (takakansi)

Hopea Hevonen aloittaa Katrionan tarinaa, jossa tulisieluinen ja omatahtoinen hevosia rakastava nuori tyttö joutuu tilanteiden seurauksena oppikotiin, ja sieltä eri tapahtumien seurauksina seikkailemaan Simon-nimisen herran kanssa.
     Kirjan tarina on aluksi hitaan puoleista, mutta pikkuhiljaa lähtee käyntiin, ja tapahtumia riittää. Hieman olisi kaivannut syvyyttä hahmoihin, jotkin osat jäivät hieman pintapuolisiksi.

Kirja oli suhteellisen helppolukuinen, ja kirjan lyhykäisyys (189sivua) eivät tuntuneet missään. Luin kirjan suht nopeassa tahdissa, eikä kirjan lukemista haitannut ympärillä olevat hälinät. Tuli luettua bussissa ja muuallakin.
     Juoni on helposti seurattavissa, joten en häiriintynyt kirjaa lukiessa vaikka olisikin ollut muuta hälyä. Myöskin kirjan lukemisen pystyi keskeyttämään mistä kohtaa vain. Se ei yleensäkään kyllä häiritse minua, mutta pyrin kuitenkin lukemaan luku kerrallaan (vähintään).

Minusta kirjan tarina on lupaava, että voisi ehkä lukea jatko-osatkin. En tietenkään tiedä, miten tässä ehtii taikka sitten on kiinnostusta, mutta katsotaan. Kannessa saattaa pilkistää hevonen, mutta kirja ei kuitenkaan niihin sen kummemmin liity, joten sitä ei kannata säikähtää. Suosittelen lukemaan, jos helppo ja lapsenmielinen kirja on mieleesi!

"Kärppä, s 32-33 (lukunäyte)
Talvi kiristi otettaan Kolmesta Laaksosta, ja lumi oli jo kerran tukkinut Eteläsolan. Cornelius oli muiden miesten avulla onnistunut avaamaan sen uudelleen, mutta kulkijoita ei juuri ollut, ja Leinikin majatalossa asui vain muutama matkaaja. Kanta-asiakkaat laaksosta ja kylästä saapuivat yhä juomaan Tessin hyvää olutta, mutta ruoka oli toistaiseksi arkiruokaa.
     Suurimman osan vuodesta Vihervuoret Kolmen Laakson ympärillä olivat nimensä mukaisia. Vain muutama huippu erottui harmaana ja paljaana metsänrajan yläpuolella. Mutta kun lunta alkoi tulla toden teolla, edes leveää Eteläsolaa ei kyetty pitämään auki, ja vuorista tuli laaksoja ympäröivä harmaavalkea muuri, joka ei päästänyt ketään sisään eikä ulos. Melkein joka vuosi joku muukalainen arvioi talven voiman ja nopeuden väärin. Jos hän oli onnekas, hän päätyi saarroksiin laaksoon, odottamaan kevättä. Vähemmän onnekkaat joutuivat lumen nielemiksi." 

Lene Kaaberbøl Hopea hevonen oli siis loppupeleissä ihan fine kirja. Ja kirjahaasteeseen liittyen kirja sopisi kohtaan: 28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan

Tanskankielinen alkuteos: Solvhesten (englanniksi Silverhorse)
Kirjassa sivuja: 189 (+lisäsivut Katrionan maailma)
Kirjailija: Lene Kaaberbøl
Julkaisuvuosi: 1992

Petra

tiistai 21. helmikuuta 2017

Kirjaston aarteita, matkalukemista & juhlimista

"Paula Drew ja hänen ystävättärensä menevät Brookfield Academyyn tapaamaan Claudia Dixonia. Tytön huonetoveri Veronica Armand, kuuluisan filmitähden tytär, on juuri kadonnut salaperäisellä tavalla. Paula ryhtyy selvittämään tapausta tekeytymällä koulun uudeksi oppilaaksi. Hän epäilee kidnappausta, ja epäiltyjäkin riittää. Neiti Etsivä keksiikin oikean syyllisen, mutta vielä on rakennettava ansa lunnaitten vaatijoille..." (kirjan takakansi)

Huh.. vihdoin ja viimein blogin puolelle! Tämä blokkaus muuten tulee taas vähän myöhässä.. on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt blogin puolelle oikeastaan ollenkaan. Nyt saatte kuitenkin kunnon päivityksen, kun tässä bussissa on mukavasti aikaa kirjoitella! Puhutaas ensin kirjoista, sitten muusta!

Nyt on ollut kiinnostus selvästi Neiti Etsivään ja tämän seikkailuihin. Tällä kertaa kirjana oli Neiti Etsivä ja sisäoppilaitoksen salaisuus. Tämä oli kirjaston laina, jonka lisäksi kirjastosta tuli käteen niinkin upeita teoksia, kun Lola Rose by Jacqueline Wilson sekä Lene Kaaberbolin kirja Hopea Hevonen. Lola Rose on tuttu kirja, ja olen sen kerran yläasteella lukenutkin. Lene:lta olen lukenut yhden kirjan.. en kyllä muista minkä niminen se oli, mutta kuitenkin luen nyt toisen ihan erinlaisen teoksen häneltä.

En tiedä miten minulla on muuten onnistunut tulemaan peräkkäin nämä Neiti Etsivät, joissa Paula Drew joutuu sattumalta tutkimaan tapauksia ja joutuu melkein autokolariin tai muuten vaan pulaan, eikä pelastukseksi tule kukaan muun kuin hän itse. Mutta kuitenkin kirjojen lukeminen on viihdyttävää, ja aika lentää.

"Luku: Ei syytä huoleen, sivu 12
Paula kurtisti kulmiaan -Kuullostaa vakavalta, hän sanoi ja työnsi rehtorinkanslian oven auki. 
     Huoneessa oli se tummatukkainen tyttö, jonka Paula ja hänen ystävät olivat aiemmin nähneet juoksevan polkua pitkin. Tyttö seisoi rehtorin työhuoneen ovan edessä, kanslistin huoneessa. Pöydän takana istui toinen opiskelijatyttö, jolla olis myös päällä Brookfieldin jakku. Tytön vaaleanruskea tukka oli lyhyt ja kiharainen ja katse hänen sinisissä silmissään ärtynyt.
     Kun Paula ystävineen astui huoneeseen, pöydän takana oleva tyttö vilkaisi heitä nopeasti. - Odottakaa hetki, hän sanoi lyhyesti. Sitten hän kääntyi takaisin toiseen tyttöön päin ja sanoi: -Kuule nyt, Neiti Grey on juuri saanut tärkeän puhelun. Minä en voi keskeyttää sitä vain siksi, että sinä kuvittelet...
     - Minä en kuvittele yhtään mitään, Margot, tummatukkainen tyttö intti ja nojasi kätensä työpöytää vasten. - Minä tiedän, että jokin on vinossa. 
     Margot huokaisi ja alkoi rummuttaa sormilla pöydän pintaa. - Kuule, Claudia...
     - Claudia? Paula keskeytti hämmästyksissä. - Anteeksi, mutta oletko sinä Claudia Dixon? 
     Tummatukkainen tyttö käänsi katseensa Paulaan. -Olen, olen minä, hän sanoi. - Keitä te... Äkkiä tyttö vaikeni. - Ai niin, sinä olet tietenkin Paula Drew. 
     - Niin olen. Ja tässä ovat ystäväni Bess ja George, Paula sanoi hymyillen."

Neiti Etsivästä lukunäyte tuossa. Kirja ei ollut sen erikoisempi kuin aikaisemmat. Ei siitä oikeastaan jäänyt myöskään mitään erikoisempaa sanottavaa.
     Toinen kirja, jote ehdin tässä aloitella kulkiessani bussilla oli kuin olikin tämä Hopea hevonen -kirja. Kirja on ensimmäinen osa trilogiaa. Aluksi kirja vaikutti tylsältä, mutta olen kuitenkin päässyt vauhtiin, ja on hyvin mahdollista, että tulee luettua koko sarja. Olen huonosti myös täyttänyt tämän vuoden kirjahaastetta, mutta kyllä siihen sitten muutama tulee. Lola Rose tuli luettua, joten blokkausta siitä mahdollisimman pian!

Nyt todellakin istun bussissa kohti kotia. On ehtinyt tapahtua vaikka mitä sen jälkeen kun viimeksi olen etsinyt tieni blogin puolelle. On kaksikin erilaista bussimatkaa tässä välissä tehty. Aikaisempi Tampereen suuntaan polttarijuhliin, ja nyt lomareissu Helsinkiin.
     Tampere reissu meni vähä lukiessa. Jatkuva kiire joka suuntaan, kun oli järjestelemistä ja juhlimista. Kuitenkin juhlijat olivat todella tyytyväisiä kaasojen toimintaan, minä mukaan lukien. Nyt häitä odotellen.

Helsinki.. ooh Helsinki. Oman kullan syntymäpäivä oli eilen joten lähdettiin sitten pienelle yllätysmatkalle tänne Helsinkiin: kävelemään, syömään ja shoppailemaan, hänen toiveidensa mukaan.
     Pitkän maanantai sateiden loppua kun ei näkynyt, pidimme eilen siis todellakin shoppailupäivän. Tänään taas ihana kylmä, mutta kirkas ilma vei meidät ympäri kaupunkia kuvia räpsien ja nauttien Helsingin kauneudesta. Tuli kierrettyä kävellen aina Kaivopuiston perukoille saakka ja takaisin keskustaan, kaikki pikkukadut muistaen. Oli ihana reissu! Niin ja aivan.. sain siis lomapäiviksi nämä ma-ke, joten oli vielä oikeasti mahdollista toteuttaa tämä!

Kiitos lukijat, että pysytte uskollisina vaikka blokkausten välit heittelevät!

Petra

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Neiti Etsivä ja kadonneen elokuva arvoitus by Carolyn Keene

"Ystävykset Paula, George ja Bess ovat matkustaneet Matrha's Vineyardin elokuvajuhlille rentoutumaan ja nauttimaan vanhoista elokuvaharvinaisuuksista. Huviretki muuttaa kuitenkin pian luonnettaan, kun heti avaisnäytöksessä tapahtuu kummia: illan esitys katkeaa korviahuumaavaan pamahdukseen ennen kuin on kunnolla ehtinyt alkaakaan. Kohta huomataan, että ohjaajasuuruus Joseph Blockin mestariteos on varastettu!
     Kadonneen elokuvan ja sen ohjaajan ympärille kietoutuu kutkuttavan jännittävä arvoitus, jonka tutkimuksista Paula ei selviä ilman vaaratilanteita. Joku haluaisi selvästikin leikata Paulan pois kuvasta!" (kirjan takakansi) 

Carolyn Keene ja Neiti Etsivä jatkaa samantapaisella kirjalla jälleen kerran. Joku näissä Neiti Etsivä kirjoissa aina lumoaa. Niiden helposti ymmärrettävä juoni sekä kirjan pieni sivumäärä on aivan mahtavaa. Tällaisen jaksaa lukea ihan muutamassa tunnissa.
     Ja oikeastaan kirja nyt ihan vahingossa tuli käteeni hyllystä, kun oli Helsinki reissu käynnissä ja ajattelin lukea jotakin. Hyvä valinta pitkästä aikaa! Ja sain sen vielä mukavasti tänne blogiinkin.

Neiti Etsivä ja kadonneen elokuvan arvoitus vie kolme ystävystä Martha's Vineyardin elokuvajuhlille tutkimaan ja tutustumaan elokuviin ja niiden harrastajiin. Kuten jokaisessa Neiti Etsivässä mikään ei ole niinkuin luullaan, vaan kaikki menee aivan mullinmallin yhden tapahtuman seurauksena. Johon tietenkin Paula ystävyksineen joutuvat mukaan.
     Tutustuttuaan jo menomatkalla erilaisiin elokuvaihailijoihin ja -tekijöihin, tapahtumien vauhti kiihtyy entisestän, eikä pian ole jäljellä kuin epäiltyjä epäiltyjen perään. Onneksi paikalla on myös Paula ystävineen.

LUKU Myrskyisillä vesillä, sivu 9-10
"Koska Velma Fordin lähettyvillä parveili ihmisiä, jotka kulkivat edestakaisin, vanhasta tähdestä ehti nähdä vain pienen vilahduksen silloin tällöin. Paula ei ollut koskaan ennen nähnyt niin outoa ja kiehtovaa henkilöä. Velma Fordin samettitakin alla oli hulmuava silkkileninki, jonka värit toistivat syviä sinisen sävyjä ja tummaa purppuraa. Hänen pienissä jaloissaan oli korkeakantaiset, tummansiniset satiinikengät. 
     - Takuulla kaikki tämän laivan matkustajat ovat menossa filmifestivaaleille, sanoi Bill keskeyttäen Paulan mietteet. - Martha's Vineyardin turistikausi alkaa vasta kesäkuussa, mitä en lainkaan ihmettele. Täällähän jäätyy paikoilleen! Mennään sisään, että pysymme lämpiminä.
     Tytöt olivat Billin kanssa samaa mieltä. He menivät laivan sisällä olevaan pikku kahvioon, tilasivat teetä ja muffineja ja etsivät mukavan pöydän, jonka ääressä voivat rauhassa syödä. 
     Kun he istuivat juttelemassa, kahvion ovi paiskattiin auki. Robert Hastings työntyi sisään keskustellen kiivaasti jonkun naisen kanssa. Hastings kuullosti vihaiselta." 

Kirja siirtyy nopeasti eteenpäin tapahtumissa, eikä töki paikallaan. 120 sivussa ehtii tapahtua monia asioita, jotka johdattaa lukijaa moniin eri suuntiin, vaikka kaikki tapahtuu jatkuvasti ja sulavasti taustalla. Onneksi Paula, George ja Bess ei ole liian vakavia hahmoja, ja heidän seikkailujaan saa lukea hymy korvissa.
     Neiti Etsivä kirjan voi aina lukea uudestaan. Se ei ikinä petä, eikä haittaa vaikka sen olisi lukenutkin jo. Tietenkään ei nyt ihan saman ajan sisällä kannata, sen nyt kaikki tietää.. mutta kuitenkin. Kannattaa lukea ainakin muutama Neiti Etsivä vielä kun niitä löytää!

Sain myös Neiti Etsivän kautta sattumalta suoritettua ensimmäisen kohdan Helmet lukuhaasteesta 2017. Helmet lukuhaaste on siis avattu, ja kohta 25.Kirja, jossa kukaan ei kuole. 
     Tähän olisi sopinut muutama muukin kohta, mutta ajattelin säästää joitain kohtia tiettyjä kirjoja varten, joita en ole vielä lukenut. Kuitenkin on aivan mahtavaa, että tämäkin kirja sai yhden kohdan yliviivattua. Seurattua saat haasteen suoritusta toiselta sivulta, johon merkitsen lukemiani kirjoja.

Petra

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vacation!! & Helmet-lukuhaaste 2017

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017
Joululoma jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Eilen oli uusi vuosi juhlat suurella porukalla, ja niistä toipuminen on ollut tämän päivän tavoitteena. Oli kyllä hauskaa! Ja vuosi vaihtui siinä kaiken happeningin keskellä. :)
 Ensivuodesta on jo sen verran tiedossa, että leffavuosi tulossa! Sieltä on tulossa paljon kaikenlaista, kuten
     Helmikuussa Fifty Shades Darker
     Maaliskuussa Beauty and the Beast - Kaunotar ja Hirviö sekä Smurffit: Kadonnut kylä
     Ja Toukokuussa Guardians of the Galaxy 2 ainakin! Onpas nyt taas outo leffavalikoima tuossa... no omaa mieltä ei pääse karkuun, ja jotkut asiat vain herättää mielenkiintoa. Esimerkiksi Kaunotar ja Hirviö, joka kuuluu omiin lemppareihin, niin pitää päästä katsomaan myös leffaan!

Ensivuonna on tulossa myös monet juhlat, joten juhlan vuosi on tuo 2017 myös. Mitäs muuta voisin miettiä ensi vuonna tulevaksi? No varmaa on se, että työtä on tiedossa ainakin Toukokuun loppuun asti. Jatkosta ei kyllä ole vielä tietoa, mutta kaikki selviää aikana.

Ei kai nyt yhtäkkiä tule muuta mieleen, joten palataan hiukan taakse päin vielä...
     Joululoma ei ole mitenkään peittynyt kirjallisuuden parissa, mutta se on kuitenkin pitänyt sisällään hieman lukemista, esimerkiksi J.R.Wardin uusimman teoksen (erillinen blokkaus tulossa). Joululoma meni myös muuten rauhallisissa merkeissä, ja sukulaisittain. Nyt on myös alkuviikko ollut seikkailuja täynnä.
     Oli onneksi auto käytössä muutaman päivän, joten päästiin kullan kanssa kulkemaan ympäriinsä. Käytiin kavereilla ympäri Turkua. Jäi kyllä paljon kaikkea mitä olisi pitänyt vielä tehdäkin, mutta ei vaan ehditty millään. Sitä se on. Kuitenkin kullalla oli kivaa, kun pääsi taas pitkästä aikaa mun kyytiin.. tämmösiä muistoja autoilun kautta löytyi.

Joululahjoja ei tullut hirveästi, eikä oikeastaan mitään mainittavan arvoista. Omalle kullalle olin ostanut uudet korvikset ja ihonhoitotuotteita (näin kullan toiveiden mukaan). Minulle hän puolestaa oli ostanut lämpöä teen ja villasukkien mallilla :)
     Yhden kirjalahjan sain! Muuten tavarat olivat aika perussettiä: sukkia, tyynyliinoja jne tämmöstä. Kirja jatkaa Nathanin tarinaa vihdoin ja viimein: Sally Green - Half Lost. Odotan jo innolla, että pääsen kirjaan käsiksi, kuitenkin kirja saa hetken vielä pysyä sivussa.

Vielä muutama sananen ensivuoden kirjatavoitteista. Helmet-lukuhaaste 2017 on julkaistu, ja voit käydä tutustumassa siihen osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Helmetlukuhaaste_2017(115505)
Osallistun omalta osaltani lukuhaasteeseen täyttämällä muutamia kohtia. Totesin, että vuosi 2016 oli raskas jo kaiken muun osalta, että en loppujen lopuksi löytänyt niin kauheasti pakoa kirjallisuuden avulla. Kuitenkin blogin pitäminen jatkuu, niinkuin kirjallisuuteen tutustuminen ja kirjoista nauttiminen.
     Tässä alla lukuhaastekohdat, joihin hieman merkitsin jo itselleni kiinnostavia ja toteutettavia kohteita (nämä kohdat on alleviivattu)... ja sivu lukuhaaste 2017 on lisätty, johon yritän kerätä ylös lukemani kirjat lukuhaaste kohtiin liittyen.


Helmet-lukuhaaste:

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
3. Suomalainen klassikkokirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
19. Yhdenpäivänromaani
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Noin niitä tuli tuossa alleviivattua. Onneksi ei tullut puoliakaan, kun on sellainen tunne, että lukeminen jää myös ensivuonna hirveästi. Valitsin tuollaisia realistisia kohtia, jotka mahdollisesti saisin oikeasti luettua. noo... on tässä vuosi aikaa!
     Tämän kautta tuli pohdittua ensimmäistä blogin kirjoittamisvuotta, kun toteutin silloin lukuhaastetta 2015. Sen onnistuminen oli kohtalaista, ja nyt kun blogin kirjoittaminen on saanut oman "persoonansa", niin luulen että tämä voi sujua jo paljon "kivuttomammin" (pelattiin aliasta uutena vuotena, joka voi selittää nämä oudot kuvailut.. heh). Vuoteen 2016 palatessani, ryhdyin miettimään että mitä ihmettä olen edes lukenut tämän vuoden aikana.. Muutama kirja tuli heti mieleen, kuten
     J.R.Ward Verisuudelma (mustan tikarin perintö) kirja, joka on on on vain upea teos. Ei sitä nyt enää sen enempää kuvailla, kun tästä blokkauksesta löytyy.
     (Emily Roppa) Deltoran vyö -sarjasta kolme kirjaa, mutta enpä ehtinyt koko sarjaa lukemaan. Pitää jatkaa nyt sitten 2017 vuonna. Kyllä silläkin varmaan ainakin yhden kohdan saa merkattua lukuhaasteesta luetuksi.
     Half Wild by Sally Green kirja, joka oli sarjan toinen osa. Kirja oli mahtava, ja aivan yhtä hyvä kuin aikaisempi osa. Tämä kirja todellakin sai jatkoa, ja nyt minulla löytyy se kolmaskin kirja!

Nyt sanotaan hei hei 2016, ja jatketaan innokkaasti uusia asioita kohti vuodelle 2017!
Petra

lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulun odotusta sekä uutta kirjahyllyyn

Tämän päivän seikkailuja jäisissä tunnelmissa
Joulukuu on alkanut, eikä Marraskuussa tullut yhden yhtäkään blokkausta tehtyä. Nyt olen kuitenkin taas lukenut, mutta en kuitenkaan niin riittävästi, että voisin hirveästi tänne mitään tuoda. Jouluiset asiat puskevat nyt päälle, samoin kun ensivuonna olevat kaason velvollisuudet ja muut tulevat juhlat ja tapahtumat.
     On myös tuon joulun osalta selvästi vielä miettimistä, kun on näitä yli-innokkaita kutsuja tullut sukulaisilta, että mihin pitäisi tulla ja milloin. Kuitenkin kullan kanssa tärkeimpänä asiana pidetään ensimmäisen yhteisen joulun viettämistä ihan kaksistaan. Katsotaan miten käy..

Nyt on taas tullut kierreltyä ympäriinsä ja mukaan on sattumalta hypännyt muutama kirja sieltä ja muutama täältä. Osa kirjoista on "tuo ja ota"-kirjahyllystä. Siis kirjahyllystä, johon voi viedä vanhoja kirjoja, ja josta voi ottaa itselleen lukukappaleeksi tai hyllyyyn, jonka jälkeen niitä voi viedä takaisin. Yksi odotettu teos löytyi myös kirjakaupasta, ja päätyi välittömästi hyllyyni. Lukemista en ole vielä ehtinyt aloittamaan, kun on muuta kesken, mutta kun on tämä Leena Lehtolainen loppu, tartun varmasti juuri tähän teokseen.

Donna Leonin tuotannosta tarttui mukaan kaksi kirjaa. Donna Leon - Uskon asia sekä Donna Leon - Turvasatama. Kumpaakaan kirjoista en ole lukenut, mutta odotan innolla. Bonuksena oli vielä, että molempien kirjojen tapahtumapaikkana on ihana Venetsia, jonne itse olen aina halunnut päästä. Odotan kiinnostuneena molempia kirjoja.
     Sitten tuttu ja turvallinen kirja: Khaled Hosseini - Tuhat loistavaa aurinkoa. Ensi tuttavuuden kirjaan tein yläasteella äidinkielen tunnilla, kun opettaja päätti, että jokaisen tulee lukea kyseinen teos. Luinkin ja kirjoitin reippaasti neljän sivun kirja-arvostelun ja olin tyytyväinen. Kuitenkaan en ole tämän jälkeen kyseistä teosta kokonaan lukenut. Mieli on tehnyt, mutta nyt oli sen aika. Ainakin on se nyt kotosalla, joten ollaan yksi askel lähempänä lukemista.

Sitten tuttua ja turvallista myös tämä Leena Lehtolainen - Ensimmäinen murhani kirja, jona mielestäni olen ainakin kerran lukenut. Kirjassa Maria Kallio seikkailee ensimmäisen murhajutun äärellä, joka osoittautuukin hänelle tuttujen henkilöiden tarinoiden sekaiseksi juoneksi. Kirjan juoni tiivistyy pikkuhiljaa ja jännittävä tunnelma antaa lukiansa vain odottaa ja odottaa.
     "Opiskelijakuoron railakkaat viikonloppuharjoitukset rantahuvilalla katkeavat, kun aamulla merestä löytyy ruumis, yksi mukana olleista. Kun rikosta aletaan selvittämään, paljastuu kuoron iloisen julkisivun takaa kosolti katkeria tunteita ja kiristyneitä ihmissuhteita. Kuka joukossa on murhaaja?
     Tapaus on lukijoiden rakastaman rikospoliisin Maria Kallion ensimmäinen näytön paikka. Uran alkua rikososaston ylikonstaapelina ei helpota se, että hän on sekä nuori että nainen - ja vielä punatukkainen!" (kirjan takakansi)
     Kirja on tällä hetkellä loppusuoralla, ja mukavia juonenkäänteitä se on pitänyt sisällään. Hieman häiritsee itse Maria Kallio, joka ei tässä teoksessa ole vielä niin kokenut, joten asioihin palava rikospoliisi on välillä ärsyttävä. Tämän vuoksi en oikeastaan itse edes pysy jokaisessa juonenkäänteessä mukana. Tietenkin tästä saa pisteet kirjailija. Eihän kirjan kuulukkaan olla liian paljastava. Kuitenkin kaipaan tuttua ja turvallista kirjailijaa, jonka teoksen kulun tiedän liiankin arvattavasti.

Joulun alla en tiedä siis montako kirjaa tässä ehdin lukemaan, mutta yhden teoksen ehdottomasti aion lukea. Nämä Donna Leonit saavat varmaankin odottaa ensi vuoteen. Tiedän myös, että yksi kirja lahja on aivan varma. Half Bad -trilogiasta, Half Lost by Sally Green -kirja. Minulla on nämät kirjat englanninkielisenä hyllyssä, joten niin tulee olemaan tämäkin. Odotan innokkaasti pääsemään lukemaan taas Nathan:in tarinaa. Onko teillä odotuksia joulun suhteen, esim kirjatoiveita?
   
Viimeinkin on ilmestynyt Mustan tikarin veljeskunta sarja 14osa. Tämä osa kerrotaan Rhagen näkökulmasta.
     "Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin Caldwellissa, alkaa kuollettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjiensä välillä. Vampyyrirodulla on puolustajanaan kuuden vampyyrisoturin salainen veljesjoukkio. 
     Mustan tikarin veljeskunnassa mikään ei ole niin kuin ennen. Sota Varjoja vastaan onnistuttiin välttämään, mutta vampyyreja vainoavat lesserit ovat vanhempia kuin koskaan aiemmin. Kun veljeskuntalaiset valmistautuvat hyökkäämään lesserien kimppuun, yksi vampyyreistä käy omaa sisäistä kamppailuaan.
      Rhage, veljeskunnan sydämellisimmän jäsenen elämän piti olla täydellistä - tai ainakin täydellisen nautinnollista. Vakava loukkaantuminen taistelussa pakottaa Rhagen arvioimaan arvojaan uusiksi, mikä vaikuttaa suuresti hänen ja hänen shellaninsa Maryn elämään. Marylla sen sijaan on omaat sotkunsa selviteltävänään. Solmujen aukeaminen joko lähentään rakastavaisia tai erottaa heidät ikiajoiksi" (kirjan takakansi) Huh huh, nyt on kirjan takakansi Odotan todella innolla, että pääsisin kirjaan käsiksi. Hieman pitää vielä malttaa, mutta pian... Tmän kirjan kuitenkin ahmin todella vauhdilla, joten siksi voi vähän odottaa. On kuitenkin taas odotusta, ennen kuin ilmestyy J.R.Wardilta seuraava teos.

Joulukuu on alkanut rauhallisesta. Huomaa kuitenkin että on jatkuvasti kiire. Olen kyllä varautunut ajoissa tänä vuonna, ja suurinosa joululahjoistakin on jo ostettu. Jouluruoka asioita ryhdytään pikkuhiljaa kullan kanssa miettimään, niin saa nekin asioissa pois alta. Töissä on joulupuuhat, esim pipaien leipomiset, joulukortit, joulukalenteri ja joululaulut ja muu vastaava. Mukavasti siellä saa tätä joulutunnelmaa toteuttaa, toivottavasti ei tule liian pian korvistakin ulos.. heh!
     Yritän palailla vielä blogin pariin ennen joulua ja uutta vuotta, mutta en lupaile mitään. Jos kuitenkin käy niin, että en palaile: nauttikaa joulusta! Muistakaa rauhallinen yhteinen joulu lähimpien kanssa. Mikä minusta on yksi joulun ihanimmista asioista.
Ihanaa joulunajan odotusta jokaiselle tasapuolisesti, 
     Petra